Kotitalouksista päätyy vuosittain 700 000 kiloa tekstiiliä kierrätykseen – Noin 10–15 prosenttia kerättävistä tekstiileistä olisi vielä käyttökelpoisia

0
Eija Viljamaa lajittelee tekstiiliä materiaalin mukaan, esimerkiksi puuvilla yhteen astiaan, tekokuitu toiseen. Kuva: Jaana Pakarinen

Moni on saattanut huomata farkkukankaalla päällystettyjä tekstiilikierrätysrullakkoja ympäri seudun. Mutta oletko miettinyt, minne tekstiili keräyspisteeltä päätyy ja mitä sille tehdään?

Vastaus on, että kierrätystekstiili päätyy ensin esilajitteluun joko Paimion Vartti Oy:lle, Turun Työpisteelle tai Lounais-Suomen Jätehuollon tiloihin Turkuun.

Joko suoraan tai esilajittelun jälkeen kierrätystekstiili kuljetetaan Turun Pläkkikaupungin lajittelulaitokseen. Lajittelulaitokseen on keskitetty koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilikierrätys.

– Meidän kauttamme kulkee vuodessa noin 700 tonnia tekstiiliä, LSJH:n keräys- ja logistiikka-asiantuntija Oskari Pokela kertoo.

Tämä määrä on siis vain yksityisiltä ihmisiltä kerättyä tekstiiliä. Yritysten poistotekstiiliä vastaanottaa ja käsittelee Paimion Rester.

LSJH:n Turun Pläkkikaupungin lajittelulaitoksen läpi kulkee 700 000 kiloa tekstiiliä vuodessa. Kuva: Jaana Pakarinen

Käyttökelpoinen tekstiili ei kuulu kierrätykseen

Yksityisille tarkoitettuihin tekstiilikierrätysrullakkoihin on tarkoitus tuoda tekstiiliä, jolla ei ole enää käyttöarvoa, kuten reikäisiä vaatteita tai muita kodintekstiilejä. Käyttökelpoisille vaatteille oikeampi kierrätystapa on lahjoittaminen tai kirpputorille vieminen.

Silti keräykseen tulee myös ehjää ja käyttökelpoista vaatetta. Näitä myydään Pläkkikaupungin lajittelulaitoksen yhteydessä olevassa tekstiilien kierrätysmyymälä Lempparissa.

– Noin 10–15 prosenttia kerättävistä tekstiileistä on vielä käyttökelpoista tekstiiliä, Pokela sanoo.

Tekstiilit paalataan materiaalin mukaan ja lähetään jatkokäsiteltäväksi. Kuva: Jaana Pakarinen

Tekstiiliä muutetaan kuiduksi

Tekstiilien esilajittelun jälkeen niille tehdään lajittelulaitoksessa vielä jatkolajittelu. Tämä tapahtuu käsin kahdeksan lajittelijan voimin. Jokainen lajittelee vuodessa siis tuhansia kiloja tekstiilejä.

Tekstiilit lajitellaan materiaalin mukaan, esimerkiksi luonnonmateriaalit yhteen astiaan, tekokuidut toiseen, farkku kolmanteen.

– Noin 50 prosenttia tekstiileistä on luonnonkuitupohjaisia. Tekokuitujen osuus on kuitenkin kasvamassa, koska niiden valmistus on halvempaa, Pokela sanoo.

Tekokuitujen jatkojalostus on kuitenkin luonnonkuitua vaikeampaa.

Kierrätystekstiilimyymälä Lempparissa myydään vielä käyttökelpoisia vaatteita kilohintaan. Kuva: Jaana Pakarinen

Suurin osa Turun lajittelulaitoksen lajitellusta tekstiilistä myydään teollisuuteen ulkomaille, kuten Ruotsiin ja Espanjaan.

– Ruotsissa tehdään muun muassa kemiallista kierrätystä ja tekstiilistä valmistetaan myös liukosellua, jota voidaan hyödyntää tekstiilin raaka-aineena, Pokela kertoo.

Kemiallisella kierrätyksellä tekstiili siis muutetaan kuiduksi kemiallisesti liuottamalla. Suomessa myös Infinited Fiber Company toteuttaa kemiallista kierrätystä.

Suomessa kierrätystekstiiliä hyödyntää iso joukko pienyrittäjiä ja käsityöläisiä, joille LSJH toimittaa poistotekstiilimateriaalia. Yritysten käyttämä kierrätystekstiili on vielä pienimuotoista, mutta koko ajan kasvussa.

Yritykset, kuten Jokipiin pellava hyödyntävät kierrätystekstiiliä omissa tuotteissaan, LSJH:n keräys- ja logistiikka-asiantuntija Oskari Pokela näyttää.

– Meillä on yhteistyötä esimerkiksi muotitalo VAIN:in kanssa. Olemme heille materiaalipankki, kun he luovat huippumuotia. Myös esimeriksi Jokipiin Pellava on hyödyntänyt poistotekstiiliä tuotteissaan, samoin kuin Globe Hope joogamatoissaan, Pokela mainitsee.

Kierrätystekstiiliä voi muuttaa takaisin kuiduksi, jolloin siitä tehdystä langasta voi tehdä jälleen uusia tuotteita. Kuva: Jaana Pakarinen

Rester kerää yritysten poistotekstiiliä

  • Paimiossa sijaitseva Rester on keskittynyt yritysten poistotekstiilien ja teollisuuden hukkatekstiilin jalostamiseen.
  • LSJH puolestaan käsittelee kotitalouksien poistotekstiilikierrätystä.
  • Suomessa syntyy vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, josta noin 80 prosenttia päätyy lämpöenergiaksi.
  • Rester muuttaa tekstiilijätteen kierrätyskuiduksi, erityisesti teollisuuden tarpeisiin.
  • Laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.