Raadelman Ratsastajanpuistoon on suunnitteilla uusi tukiasemamasto. Lupaa maston rakentamiselle on hakenut Digita Oy.
Tukiasemamastolla on tarkoitus parantaa alueen 2G-, 4G- ja 5G-verkkojen toimintavarmuutta. Koska alueen kaavassa ei ole erikseen merkittyä aluetta maston rakentamiselle, on sitä varten haettu poikkeusta asemakaavaan.
Suunniteltu masto ei saa alueen asukkailta kannatusta.
Kaavaillun uuden maston naapurissa asuvat Mikko Vesala ja Mikko Malmberg ovat jättäneet asiasta kaupungille kirjallisen huomautuksen taloyhtiönsä hallituksen valtuuttamina. Taloyhtiö sijaitsee noin 100 metrin päässä suunnitellusta rakennuspaikasta.
– Masto tulee liian keskeiselle paikalle huomioiden se, kuinka paljon tässä on asuntoja. Toinen asia on se, että tähän historialliseen miljööseen se ei alkuunkaan sovi, Vesala selittää.
– Viittasimme huomautuksessa maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen viidenteen pykälään, Malmberg lisää.
Maankäyttö- ja rakennuslain viidennessä pykälässä lukee, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää muun muassa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista, rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.
Sekä Malmberg että Vesala kokevat maston rakentamisen olevan ristiriidassa kyseisen lain kanssa. Samoilla linjoilla on myös alueella asuva Lilli Uotila.
– Suurin syy vastustukselle on se, että tämä on kulttuurihistoriallinen paikka. Täällä on niin paljon historiaa, että masto ei vain sovi tänne maisemallisesti, Uotila summaa.
Säteilyhaitat aiheuttavat huolta
Maisemahaittojen lisäksi Lilli Uotila on huolissaan maston sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista alueen asukkaiden terveydelle ja luonnolle. Hän on ottanut ne esille kaupungille tekemässään huomautuksessa.
– Tiedän kyllä, että tämä laitetaan helposti sellaiseen hihhuli-kategoriaan, mutta kyllä päätöksentekoon pitäisi ottaa mukaan ymmärrys niistä haitoista, Uotila sanoo.
Matkaviestiverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty sallitun altistuksen säteilyarvot. Säteilyturvakeskuksen mukaan ainoa tieteellisesti todettu vaikutus ihmiseen on kudosten lämpeneminen. Rajaksi määritellyn altistuksen ja terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää keskuksen mukaan iso turvamarginaali. Altistus myös pienenee nopeasti, kun etäisyys tukiasemamastosta kasvaa.
Malmbergin ja Vesalan taloyhtiön huomautus ei koske terveyshaittoja, he ovat vedonneet siinä maston aiheuttamiin maisemallisiin haittoihin.
Kaupungin mukaan masto on tarpeellinen
Kaarinan kaupungin maankäyttöinsinööri Henna Correia Noca kertoo suunnitellun maston sijoituspaikasta sähköpostitse.
– Sopivaa paikkaa on kartoitettu yhteistyössä Digita Oy:n, kaavoituksen, viherpalveluiden, ympäristönsuojelun ja maaomaisuudenhallinnan kanssa. Paikan löytäminen on ollut haasteellista, koska alueella on paljon muun muassa muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita. Lisäksi Rojolanmäki aiheuttaa omat haasteensa kuuluvuudelle, Correia Noca kirjoittaa.
Correia Nocan mukaan Digita on pyytänyt Varsinais-Suomen alueelliselta vastuumuseolta lausunnon maston sijoittamisesta Ratsastajapuiston alueelle. Lausunnossa todetaan, että mikäli masto toteutuu havainnekuvien mukaisena, alueellinen vastuumuseo arvioi maisemavaikutusten olevan siinä määrin vähäiset, ettei heillä ole huomautettavaa maiseman ja rakennetun ympäristön osalta.
Digitalla on maanomistajan suostumus viranomaislupien hakemiseen. Correia Noca kirjoittaa, että vuokrasopimus tehdään, jos mastolle saadaan lupa. Rakentaminen voidaan aloittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Correia Nocan mukaan alueen yhteyksien parantamisen kannalta masto on tarpeellinen.
Kadonneet kirjeet ihmetyttävät
Katkeileva tiedonkulku päätöksentekoon liittyvistä asioista harmittaa asukkaita. Tieto naapurien kuulemisesta saapui kaikille kolmelle kiertotietä. Lilli Uotilan postilaatikkoon oli vahingossa jaettu asiasta tiedote, joka olisi kuulunut jakaa hänen naapurilleen. Uotila puolestaan jakoi tiedon Raadelma-Rojolan asukkaiden Facebook-ryhmään, josta Mikko Vesala ja Mikko Malmberg sen huomasivat.
– Jos tiedote ei olisi mennyt väärään osoitteeseen, emme tietäisi asiasta mitään, Vesala toteaa.
Kaarinan kaupungin rakennusvalvonnan toimistosihteerin Satu Sirpiön mukaan asiasta on tiedotettu laajemmin kuin mitä laki velvoittaa. Virallisten kuulutusten lisäksi alueen taloyhtiöille on lähetetty laajalla otannalla tiedotuskirje asiasta. Tiedote olisi pitänyt tulla kaikille kiinteistöille, jotka jakavat rajan suunnitellun rakennuspaikan kanssa. Tämän lisäksi asiasta on ollut ilmoitus Kaarina-lehdessä.
– En halua osoittaa syyllistä, mutta kun kirjettä ei löydy, niin lopputulos on se, että tietoa kuulemisesta ei tullut ainakaan hallitukselle, Malmberg sanoo.
Asukkaat kaipaavat perusteluita
Mikko Vesala toivoo kaupungilta arvostusta alueen historiaa kohtaan.
– Alueen läpi on kulkenut Turku-Viipuri-tie monta sataa vuotta, Kuusiston linnanrauniot ovat lahden toisella puolella ja Raadelman kartanomiljöö aivan vieressä. Lisäksi alue sijaitsee kahden luonnonsuojelualueen välissä. Ne ja ulkoilumaastot olivat yksi syy muuttaa tänne, Vesala kertoo.
Jos masto alueelle tarvitaan, toivovat asukkaat, että se sijoitettaisiin esimerkiksi teollisuuskiinteistöjen läheisyyteen, ei keskelle asutusta. Vesala kokee, että maston rakentamisella Raadelman arvokkaaseen luonnonympäristöön on merkitystä myös Kaarinan kaupungin houkuttelevuuden kannalta.
– Kunnat kuitenkin kilpailevat asukkaista, ja on puhuttu, että Kaarina on alueen vihrein kunta. Tällaiset asetelmat näyttäytyvät hiukan erikoisessa valossa siinä mielessä, Vesala pohtii.
Mikko Malmberg toivoo kaupungilta avointa ja asukkaat huomioivaa päätöksentekoa, jossa perustelut kerrotaan selkeästi.
– Nyt emme ole kuulleet lainkaan perusteluja, sillä kuulutuksessa näitä tietoja ei lue, Malmberg sanoo.
Lilli Uotila toivoo, että kaupunki ottaa huomioon asukkaiden huomautukset päätöksenteossa. Hänen mukaansa esimerkiksi Raisiossa kaupunki ei ole antanut kaikille mastoille lupia.
– Kaarina voisi kuunnella asukkaita ja miettiä onko tämä oikeasti tarpeellinen. Täällä on kaavoitettu paljon historialliselle alueelle ja pilattu aika paljon, niin vieläkö jatketaan, Uotila kysyy.
