Kaarinan Ura Basket on onnistunut koronan jälkimainingeissa siinä, mistä moni urheilu- ja liikuntaseura parhaillaan haaveilee: kasvattamaan jäsenmääräänsä. Eikä mitenkään vähäisesti, sillä keväästä 2023 kevääseen 2024 seuran jäsenluku kipusi hieman alle 700:sta 800:aan.
– Voi sanoa, että edustuksen vaikeiden liigavuosien jälkeen on palattu takaisin taas sille vanhalle hyvälle Ura Basket -polulle. Laadukasta tekemistä, jossa koripallon harrastamisen pitää olla ennen kaikkea kivaa, korostaa Ura Basketin toimintaan kuuden vuoden tauon jälkeen kesällä 2023 palannut Mira Virta.
Mitä laadukas tekeminen sitten tässä yhteydessä tarkoittaa?
– Vaikka meillä ei ole päätoimisia valmentajia, on silti monella heistä takanaan huippukoripallovalmentajan tutkinto. Innostuneita ja ennen kaikkea osaavia vetäjiä, seurakoordinaattorina työskentelevä Virta sanoo.
Lisenssipelaajien määrä Ura Basketissa on kivunnut samalla 400:aan, ja sillä lukemalla kaarinalaisseura on koko Varsinais-Suomen suurin. Edellä läntisellä alueellakin ovat ainoastaan Tampereen Pyrintö (704 lisenssipelaajaa), BC Nokia (593) ja Tampereen NMKY (455).
– Harva varmaan mieltää Ura Basketia lisenssipelaajien määrässä mitattuna isommaksi kuin vaikkapa Korisliigassa mainetta niittäneen Salon Vilppaan. Mutta näin se vain on, että Ura Basket on noussut tälläkin mittarilla isojen seurojen joukkoon, Virta muistuttaa.
”Ponnisteluja vaadittiin, ja kieltämättä ne vuodet myös uuvuttivat monia vapaaehtoisia.”
Paluu juurille
Miten Ura Basketin kasvutemppu on sitten onnistunut? Pääsyy lienee alkuvuodesta 2022 valmistuneessa Valkeavuoren liikuntahallissa, mutta Virta ei nostaisi pelkästään parantuneita olosuhteita esiin.
– Kaiken kaikkiaan seuralla on nyt vakaampi pohja kuin muutamia vuosia sitten. Vaikka edustusjoukkueen haasteet Korisliigavuosina koskettivatkin vain yhtä joukkuetta, vaikuttivat nuo vuodet kuitenkin koko seuraan.
– Ponnisteluja vaadittiin, ja kieltämättä ne vuodet myös uuvuttivat monia vapaaehtoisia. Viimeisen parin vuoden aikana olemme palanneet takaisin niille juurille, missä olimme ennen Korisliigataivalta, Virta näkee.
Siinä missä seuran jäsenmäärä on kasvanut, on myös uusia peli- ja harrastusryhmiä perustettu aina tarpeen mukaan. Viime kaudella niitä oli 23, ja tulevaksi kaudeksi määrä kohoaa peräti 30:een. Se on myös katto, sillä kaikki mahdollinen seuralle heltiävä salitila on sen myötä Kaarinassa käytetty.
– Olemme nyt aivan rajoilla. Olemassa oleviin ryhmiin voidaan vielä ottaa jonkin verran lisää harrastajia, mutta esimerkiksi yhtään uutta ryhmää ei voida enää perustaa. Seinät tulevat yksinkertaisesti vastaan, ja se on sellainen asia, mistä meidän pitää keskustella niin muiden urheiluseurojen kuin kaupunginkin kanssa. Toivottavasti saamme riittävän painavan viestin vietyä eteenpäin kaupungin suuntaan syksyn aikana vasta perustetun seuraparlamentin nimissä, Virta miettii.
Samalla hän korostaa, että yhteistyö Kaarinan kaupungin kanssa on ollut aina saumatonta, ja varsinkin Valkeavuoren liikuntahallin valmistuminen on ollut iso piristysruiske koko kaarinalaiselle urheilulle.
– Siitä pitää olla totta kai kiitollinen, että saamme harrastaa näin hienoissa ja hyvissä puitteissa. Uskon, että edessä olevat tilahaasteetkin saadaan kyllä yhteistyöllä ratkottua.
Korisliiga tuntuu kaukaiselta
Ura Basketissa liikkuu parhaillaan lapsia 3-vuotiaista alkaen, ja ikämiesryhmissä vanhimmat pelurit ovat jo reilusti 60-vuotiaita. Ei siis aivan vauvasta vaariin, mutta hyvin lähelle kuitenkin.
Ja jos seurassa on leveyttä ikähaitarin molempiin päihin asti, on varsinkin junioripuolella myös terävyyttä aivan Suomen huipulle asti. Sekä C- että B-junioreissa Ura Basket on kilpaillut SM-sarjan kärkipäässä 2020-luvun vaihteen molemmin puolin.
Siitä huolimatta paluusta miesten Korisliigaan ei haaveilla ainakaan tässä tilanteessa.
– Sanotaanko näin, että ne edelliset Korisliigavuodet ovat vielä niin hyvässä muistissa, ettei sinne haikailla kyllä ihan pikavauhtia takaisin. Edustusjoukkueessa pelaa nyt paljon kaarinalaisia oman seuran kasvatteja ja mielestäni niin sen pitää paikallisessa seurassa ollakin. Nyt junioreilla on selkeä näkymä, mihin harrastuksen jatkuessa voi päästä, ja se on mielestäni hyvä lähtökohta myös edustuksen kehittämiseen. Ehkä jossain vaiheessa divisioona b:stä divisioona a:han, mutta sitä pidemmälle ajatuksia ei kannata nyt viedä, Virta pohtii.
Ja ennen kaikkea se mikä Korisliigavuosina sakkasi eniten, eli seuran talous, on myös saatu vuosien tasapainotustyöllä plussan puolelle.
– Voi sanoa, että pinnalla ollaan ja henki kulkee taas, eli ihan plussan puolella. Toki se on vaatinut aika tiukkaa kulukuuria viime vuosina, Virta huomauttaa.
Ura Basket maakunnan suurin
Läntisen alueen suurimmat koripalloseurat lisenssipelaajien määrässä mitattuna
1. Tampereen Pyrintö (704 lisenssipelaajaa)
2. BC Nokia (593)
3. Tampereen NMKY (455)
4. Ura Basket (400)
5. Turun NMKY (390)
6. Salon Vilpas (384)
7. Feeniks Basket (305)
8. Raholan Pyrkivä (291)
9. Rauma Basket (242)
10. Loimaan Korikonkarit (213)
Lähde: Koripalloliitto
