Teksti: Roope Tuomola
Kaksi lähes kolaroitua autoa, leikkiverta, tajuttomia esittävät kuskit sekä punaliivisiä henkilöitä avustamassa. Näky paljastuu harjoitukseksi ainoastaan auton tuulilasiin kiinnitetystä ”Harjoitus”-tekstillä varustetusta lapusta. Tarkemmalla silmäyksellä huomaa myös autojen väliin jätetyn parin sentin hajuraon ja auttajien punaisten liivien kuuluvan Punaiselle Ristille.
Kun Kaarinan Punaisen Ristin osastoa 1950-luvulla perustettiin, olisi ollut aika utopistista ajatella vapaaehtoisten harjoittelevan jonakin päivänä sähköauto-onnettomuudessa toimimista – tähän on kuitenkin päädytty.
Ryhmä kokoontuu parittomina viikkoina keskiviikkoisin, tällä kertaa harjoitusvuorossa oli auto-onnettomuudessa toimiminen. Uuden aspektin harjoitukseen toi se, että toinen autoista oli sähköauto.
Sähköautot palavat iltapäivälehtien etusivuilla viikoittain, mutta koulutus ja tieto niiden kanssa toimimisesta onnettomuustilanteissa on melko vähäistä.
Asiaan hieman harjoitusta varten perehtynyt Niina-Kaisa Puustinen purkaa yleisiä harhaluuloja sähköautoihin liittyen.
– Sähköiskun vaara on hyvin marginaalinen, hän kertoo onnettomuuteen joutuneen sähköauton kanssa toimimisesta.
Myöskään tulipalon vaara sähköauton kanssa ei ole ainakaan suurempi kuin polttomoottoriauton kohdalla. Puustinen kuitenkin korostaa, että jos sähköautosta selkeästi nousee savua, kannattaa ihmiset siirtää mahdollisimman kauas autosta – auto ei nimittäin sammu enää syttymisen jälkeen ilman vesikontissa uittamista.
Suurin riski sähköautoihin liittyen saattaakin olla niiden hiljaisuus, sillä jalankulkijat havainnoivat auton huomattavasti heikommin.
Arvioi tilanne ja hälytä apua
Onnettomuuspaikalle saapuessa ja siellä toimiessa tärkeintä on oman turvallisuuden lisäksi järjestelmällinen ja rauhallinen toiminta.
Ensimmäiseksi paikalle saapuessasi kannattaa aloittaa jonkinlaisen suunnitelman ja arvion teolla, kertoo ensiapuryhmän johtaja Sanna Suinila.
Tilannearvio kannattaa aloittaa onnettomuuden uhrien määrän selvittämisellä ja heidän tilanteensa nopealla arvioinnilla.
– Jos auttajia on monta, kannattaa kaikille jakaa omat roolit, Suinila huomauttaa.
Hän myös muistuttaa, että jo ennen autosta poistumista täytyy varmistaa, että muut tielläliikkujat näkevät sinut. Hän suositteleekin hankkimaan autoon esimerkiksi huomioliivin, joka puetaan jo ennen autosta poistumista.
Seuraavaksi paikalle tulee hälyttää lisää apua – soita siis hätänumeroon 112. Soitto kannattaa tehdä 112-sovelluksen kautta.
– Hätäkeskukseen kannattaa kertoa realistinen kuvaus esimerkiksi siitä, jos autot ovat kovin rutussa, Suinila kertoo.
Vältä lisäonnettomuuksia
– Ennen kuin alat auttaa uhreja, muista varmistaa, ettet itse joudu vaaraan. Varoita muita tielläliikkujia viemällä esimerkiksi varoituskolmio ja kytke omaan autoosi hätävilkut huomion kiinnittämiseksi. Jos auttajia on paikalla monta, voi yksi heistä siirtyä sopivaan paikkaan varoittamaan muita, Suinila kertoo.
Kun lisäonnettomuuksien vaara on pieni, voit omien taitojesi sekä hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti alkaa auttaa uhreja.
Suinila muistuttaa, että onnettomuusautoista täytyy virta sammuttaa niin, ettei itse ole auton turvatyynyn laukeamisalueella. Jos turvatyyny on jo lauennut, ei riskiä ole.
Sosiaalisen median aikakautena on myös tärkeää kieltää mahdollisia sivustaseuraajia kuvaamasta tilannetta.
Punaisen Ristin Kaarinan osaston ensiapuryhmä kokoontuu joka toinen viikko (parittomat) kello 18 osoitteessa Pehtorinkatu 2 K. Mukaan ovat tervetulleita kaikki ensiavusta kiinnostuneet taitotasoon katsomatta.
