Littoistenjärvellä suoritettu kemikaalikunnostus ylitti kansallisen uutiskynnyksen vuonna 2017. Kirkkaan turkoosina hohtanutta vettä ihasteltiin ympäri Suomen.
Sittemmin järven yleisilme on muuttunut. Kasvillisuutta on yli äyräiden, ja sinilevähavaintoja tehtiin kuluneen kesän aikana runsaasti.
Littoistenjärven osakaskunnat päättivät sääntömääräisessä kokouksessaan keskiviikkona 4. syyskuuta, että järven kunnostuksen alkuselvittelyt käynnistetään välittömästi.
– Varaudumme tekemään kunnostuksen 4–6 vuoden kuluessa, Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan tuore puheenjohtaja Marikka Heikkilä toteaa.
– Selvittelemme esimerkiksi sitä, onko Ruotsissa kunnostettu vastaavanlaisessa tilassa olevia järviä, hän jatkaa.
”Vastaavanlaisella tilalla” Heikkilä viittaa runsaaseen kasvillisuuteen.
Järveen laskettiin seitsemän vuotta sitten polyalumiinikloridia, joka sitoo leville suotuisaa fosforia pohjasedimentteihin. Toimenpide oli onnistunut, mutta se on uusittava, ainakin jollain tavoin.
– Tutkiskelemme, mitä vaihtoehtoisia tapoja kunnostukselle on, Heikkilä kiteyttää.
Rahoitus kysymysmerkkinä
Kaarina-lehti vieraili Littoistenjärven rannalla heinäkuussa. Järven sinilevätilanne huolestutti tuolloin niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin mediassa.
– Pitkä talvi luo otolliset olosuhteet levien runsastumiselle, koska vesikasvillisuus pääsee kasvamaan tavallista myöhemmin, hoitokunnan väistynyt puheenjohtaja Jukka Heikkilä mainitsi heinäkuussa.
– Levää vain välillä tulee, etenkin mataliin järviin, hän painotti.
Järven tila on ollut edellisen kunnostuksen jälkeen pääpiirteittäin hyvä. Kuten todettua, kasvillisuutta on kuitenkin runsaasti.
Pintaan noussutta kasvillisuutta keruutettiin kesän aikana. Toimenpide ei kuitenkaan ollut riittävän tehokas, sillä kasveja on tonneittain.
– Sinänsä Littoistenjärvi on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta kasvillisuutta ja kaloja on paljon. Pyrimme estämään talvista happikatoa keräämällä irronnutta kasvillisuutta pois. Uiminen ja soutaminenkin muuttuu siten miellyttävämmäksi, Marikka Heikkilä toteaa tuoreeltaan lähitulevaisuuden suunnitelmista.
Jos kunnostukseen ryhdytään, tarvitaan siihen rahaa.
– Rahoittajia voisivat olla järven omistajat, käyttäjät ja julkiset tahot, Heikkilä arvioi.
Hoitokunnan varapuheenjohtajana jatkaa edellisvuosien tavoin Timo Stolt. Marikka Heikkilän siirtyessä puheenjohtajaksi sihteeriksi valittiin Merja Kankare.
Jäseniä hoitokunnassa on neljä: Heikkilän ja Stoltin lisäksi Merja Mäkiharju-Rantanen sekä Sami Kääriäinen. Heistä jokaiselle on nimetty myös varajäsen.
