Tuskin kovin moni tietää, että jos Kaarinan Piispanristillä toimivan munatalo DAVA Foods Finlandin varastosta lähdettäisiin jakamaan kananmunia suomalaisille, jäisi lopulta vain noin 500 000 käsiparia ilman.
Ja tuo varasto riittää Munakunta-nimellä aiemmin tunnetuksi tulleen jalostamon ja pakkaamon tarpeisiin ainoastaan viideksi päiväksi.
– Noin miljoona kananmunaa lähtee eteenpäin asiakkaille päivässä. Varastossa munia on noin viisi miljoonaa, eikä sen enempää kannatakaan varastoida, jotta saamme mahdollisimman tuoreita munia kauppojen hyllyille, kertoo yrityksen tuotantojohtaja Jussi Vuori.
Arkikokkailijana ja sunnuntaileipurina tulee harvoin ajatelleeksi, miten moneksi munasta on. Kierros DAVA Foodsin tehdasrakennuksessa avaa ummikonkin silmät nopeasti. Kananmunaa käytetään ravintona Suomessa aivan valtavasti, ja sen suosio on itse asiassa tasaisen varmassa nousussa.
– Esimerkiksi koronan myötä vuosina 2020 ja 2021 kananmunien kulutus kasvoi todella paljon lyhyessä ajassa. Viime vuonna tahti jälleen tasaantui, mutta pitkällä aikajänteellä kulutus on kasvanut tasaisen varmasti oikeastaan sieltä 2000-luvun alkuvuosista lähtien, sanoo DAVA Foods Finlandin toimitusjohtajana 2019 aloittanut Juha-Petri Jokinen.
Alkusysäyksen suosion kasvulle parikymmentä vuotta sitten antoi se, kun kananmunan terveyshyötyjä tutkittiin aiempaa tarkemmin. Vielä tuolloin vallalla oli käsitys, että kananmunien syöminen isommissa määrin nostaisi kolesterolia.
– Myöhemmin on useissa tutkimuksissa todettu, että kananmunien kulutuksella ei ole niin selkeää yhteyttä korkeisiin kolesteroliarvoihin. Sen jälkeen kananmunan terveellisyyshyötyjä on korostettu, ja myös samalla suosio on noussut koko ajan, mutta ehkä vielä nopeammalla tahdilla viimeisen kymmenen vuoden aikana, Jokinen jatkaa.
Yli sadan vuoden historia
Kananmunajalostuksen historia ulottuu yrityksessä jo yli sadan vuoden päähän. Vuonna 1922 perustettu Vientikunta Muna yhdisti suomalaiset kananmunatuottajat osuuskunnaksi, joka harjoitti munien tukku-, vähittäis- ja vientikauppaa. 1955 lanseerattiin Suomen edelleen tunnetuin kananmunatuotemerkki Kultamuna.
Vuonna 1978 yrityksen nimi vaihtui monelle kaarinalaiselle tutummaksi Munakunnaksi, ja puolestaan vuonna 2014 Munakunta yhtiöitti puolet liiketoiminnastaan tanskalaisomisteiselle DAVA Foodsille. Piispanristille yritys siirtyi 1980- ja 1990-luvun taitteessa.
Historiaa siis riittää, mutta ei näytä tulevaisuuskaan olevan uhattuna. Siinä määrin monipuolisemmaksi suomalaisten kananmunien hyödyntäminen on viime vuosina mennyt.
Syy, miksi Munakunta aikoinaan sijoittui Kaarinan Piispanristille, oli osin paikka- mutta myös logistiikkasidonnainen. Eivätkä nuo seikat ole muuttunut, vaikka aikaa muutosta on kulunut jo reilusti yli 30 vuotta.
– Meille tulee kananmunia kaikkiaan 45 tilalta, joista selvästi suurin osa, miltei kaikki, ovat Varsinais-Suomesta. Ja toisaalta kun isot asiakkaat ovat pk-seudulta, on Piispanristiltä hyvät yhteydet myös siihen suuntaan, Jussi Vuori kertaa
Kuorikananmunia ja munajalosteita
Kierros tehtaalla näyttää ummikollekin nopeasti sen, miten tarkkaa kananmunatuotanto on. Jokainen kananmuna mitataan, merkitään ja kuvataan ennen kuin se päätyy varsinaiseen myyntipakkaukseensa. Ja kun munia menee tuotantovaiheiden läpi noin miljoona päivässä, vauhti on huima.
– Kaikissa munissa on koodi, jonka perusteella voi selvittää esimerkiksi, miltä tilalta muna on peräisin.
Kuorelliset kananmunat on jaettu neljään eri luokkaan: luomumuniin, vapaiden kanojen muniin, ulkokananmuniin ja virikehäkkimuniin. Niin sanotut häkkikananmunat alkavat olla jo valtakunnallisesti marginaalissa, eikä esimerkiksi Kultamuna-tuotemerkillä ole sellaisia toimitettu enää eteenpäin vuoden 2016 jälkeen.
Kananmunajalosteilla taas tarkoitetaan vaikkapa valmista muna- tai valkuaismassaa. Yksi kohderyhmä kananmunamassalle ovat hotellit ja elintarvikeyhtiöt. Esimerkiksi hotelleissa aamupaloilla tarjoiltava munakokkeli on useimmiten valmis paistopussiin pakattu munamassa, joka lämmitetään tarjoiltavaksi.
– Ja sellainenkin erikoisuus ja pitkä yhteinen historia toisen suomalaisen yrityksen kanssa meillä on, että kaikki Suomessa myytyjen Fazerin Mignon-munien kuoret ovat meiltä peräisin. Niille meillä on aivan oma tuotanto-osastonsa, Vuori sanoo.
FAKTA: Dava Foods Finland Oy
- Jalostaa pääasiassa kuorikananmunia, mutta myös muita kananmunapohjaisia tuotteita
- Liikevaihto vuonna 2023 noin 50 miljoonaa euroa
- Toimipisteet Kaarinan Piispanristillä ja Närpiössä
- Työllistää noin 80 henkilöä, joista noin 70 Kaarinan toimipisteellä
- Tuottaja-asiakkaat pääasiassa Varsinais-Suomessa, mutta suurimmat ostaja-asiakkaat pääkaupunkiseudulla
- Tunnetuin tuotebrändi Kultamuna, joka on lanseerattu vuonna 1955
Munatalon pihaa koristaa nyt viisimetrinen muraali
Dava Foods Finlandin Kaarinan Piispanristin toimipisteellä kuluva vuosi on ollut uudistusten aikaa, sillä pintoja on laitettu uusiksi niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Aivan yrityksen pääsisäänkäynnin viereen valmistui kesällä kaarinalaistaiteilija Sibel Kantolan luoma yli viisimetrinen muraali, joka ei voi jäädä keneltäkään ohikulkijalta noteeraamatta.
Vihreän, keltaisen ja sinisen sävyistä koostuva Kultamuna-niminen teos kertoo siitä, mihin kotimainenkin kananmunatuotanto on tulevaisuudessa suuntaamassa; yhä vähäpäästöisempään, vihreään suuntaan.
– Yli puolet tuotannon kasvihuonepäästöistä syntyy rehusta, ja siksi halusimme muraalin kautta korostaa niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä. Eli sen, että kananmunat ovat peräisin suomalaisten perheiden omistamilta kotitiloilta, jotka pitävät huolta kanojen hyvinvoinnista, toimitusjohtaja Juha-Petri Jokinen korostaa.
Taiteilija Sibel Kantola kertoo, että ajatus muraalista syntyi jo vuotta aiemmin, kun Kaarinan Kehitys ry järjesti paikallisille yrittäjille ja yrityksille yhteisen illallistilaisuuden Mökki Galleriassa.
– Siellä ajatus nousi varmaan ensimmäisen kerran esiin, ja sitten ideaa jalostettiin yhdessä sen jälkeen. Varsinainen maalaustyö kesti kesäkuussa noin viikon, mutta toki siinä oli monta vaihetta jo ennen sitä, Kantola kertaa.
Muraali esiteltiin virallisesti syyskuun alussa. Kantola oli taiteilijana ensimmäistä kertaa työstämässä tämän kokoluokan taideteosta, mutta myös muraalia.
– Olihan se jännittävä kokemus, koska kaiken muun lisäksi piti myös tarkkailla jatkuvasti säätiedotuksia. Vaadittiin poutaista ajanjaksoa, jotta työ voitaisiin edes tehdä. Lisäksi tarvittiin myös nosturi, jotta pääsin monen metrin korkeuteen. Sanotaanko, että monta aivan uutta asiaa taiteilijan näkökulmasta, mutta se teki toisaalta työn tekemisestä mielenkiintoista ja jännittävää, Kantola tunnelmoi.
