Jättänväljään kohoaa noin 70 000 paneelin aurinkovoimala, mikäli hanketta puuhailevan Winda Energy Oy:n suunnitelmat lutviutuvat aiotun mukaisesti.
Aivan hetkessä asiat eivät kuitenkaan etene. Esiselvityksiä tehdään yhä, eikä luvitusprosessi ole täten vielä käynnistynyt. Suunnittelutarveratkaisuhakemus jätettäneen Kaarinan kaupungille vuodenvaihteessa.
Jos luvat lopulta heltiävät, voisi voimalan rakentaminen alkaa ensi vuoden aikana. Käyttöönotto koittaisi siten vuonna 2027.
3 000 omakotitaloa
Winda Energyn projektipäällikkö Tatu Penttinen ja projekti-insinööri Kasperi Haapanen esittelivät voimalasuunnitelmia Kavalton tilalla keskiviikkona 9. lokakuuta. Paikalle saapui noin 30 kuulijaa.
Hankealue sijaitsee Piikkiön pohjoispuolella, noin kymmenen kilometrin päässä Kaarinan keskustasta. Kooltaan se on noin 76 hehtaaria.
– Mutta paneeleja ei ole tulossa alueelle kauttaaltaan, Penttinen huomauttaa.
Hankealue on suurimmaksi osaksi peltoa. Metsää on jonkin verran.
Voimalan tehoksi arvioidaan noin 45,5 megawattipiikkiä. Se tuottaisi vuodessa suunnilleen 50 gigawattituntia sähköä.
– Lukema vastaa 3 000 omakotitalon vuosikulutusta, Penttinen arvioi.
Eläimille kulkuaukkoja
Suunnittelutarveratkaisua varten tehdään erinäisiä kartoituksia. Luontoselvitykset on jo tehty, ja kulttuuriympäristöselvitys on työn alla.
– Luontoselvityksissä ei löytynyt viitasammakoita tai uhanalaisia putkilokasveja. Metsissä sen sijaan havaittiin silmälläpidettäviä ja uhanalaisia luontotyyppejä, Penttinen kertoo.
Linnustokartoituksessa bongattiin muun muassa töyhtötiainen ja palokärki. Lepakoitakin tavattiin useissa paikoissa.
– Lepakoiden päiväpiilojen jättäminen rakentamisen ulkopuolelle otetaan huomioon jatkosuunnittelussa, Penttinen vakuuttaa.
Hankealueella liikkuu hirviä ja kauriita.
– Eläimille jätetään kulkuaukkoja, Penttinen alleviivaa.
Hulevesiselvitys tehdään kuluvan syksyn aikana.
– Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Aurinkovoimalan rakenteet eivät vaikuta satavan tai sulavan veden imeytymiseen maaperään, Penttinen tietää.
Alueella suoritetussa inventoinnissa ei havaittu Penttisen mukaan merkkejä arkeologisista kohteista.
”Meillä on ennallistamisvelvollisuus, eli paneelit puretaan, kun sen aika tulee.”
Maisemointia
Voimalan elinkaari on noin 30–40 vuotta. Niin kauan paneelit siis kykenevät tuottamaan energiaa.
Mitä sitten tapahtuu, yleisöstä kysyttiin.
– Meillä on ennallistamisvelvollisuus, eli paneelit puretaan, kun sen aika tulee, Kasperi Haapanen selventää.
Aurinkovoimatelineen tyypillinen korkeus on kolmesta viiteen metriä. Yksittäiseen telineeseen asennetaan 24–52 paneelia.
Paneelikentät aidataan. Lähitienoolla tehdään maisemointiratkaisuja yhteistyössä naapureiden ja maanomistajien kanssa.
– Esimerkiksi puita voidaan istuttaa, Haapanen mainitsee.
Aitaaminen saattaa toisaalta vaikuttaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin, Haapanen ja Penttinen täsmentävät.
Infotilaisuuteen osallistuneet asukkaat ovat huolissaan Jättänväljäntien kunnosta. Mikäli voimala aikanaan rakennetaan, lisääntyy tien käyttö huomattavasti.
– Me otamme yhteyttä alueen tieosuuskuntiin. Osallistumme tiestön ylläpito- ja parannuskustannuksiin, Penttinen ja Haapanen lupaavat.
50 metrin suojaetäisyys
Eräs yleisökysymys koski voimalan meluvaikutuksia. Kantautuuko asuintonteille äänisaastetta?
Meluvaikutukset rajoittuvat Kasperi Haapasen mukaan pitkälti rakennusvaiheeseen.
– Invertterit voivat aiheuttaa hurinaa voimalan välittömässä läheisyydessä, mutta äänivaikutusten ei pitäisi kantautua asuinkiinteistölle saakka. Muuntimet ja invertterit sijoitetaan paneelikenttien keskiosiin äänisaasteen vähentämiseksi, hän toteaa.
Paneelirakennelmien ja asutuksen väliin jätetään vähintään 50 metrin suojaetäisyys.
”Jättänväljä on alueena otollinen laajoine peltoineen.”
Kiistaa kuvaamisesta
Penttinen ja Haapanen saivat vastailla tilaisuuden aikana lukuisiin puheenvuoroihin, osin kärkkäisiinkin.
Hankealueen välittömässä läheisyydessä asuva henkilö tiedusteli lyhyesti ja ytimekkäästi: miksi te tänne nyt tulette?
– Uskomme saavamme Kaarinasta kovia tuotantolukuja. Aurinko paistaa mukavasti, Penttinen aloittaa.
– Jättänväljä on alueena otollinen laajoine peltoineen, hän jatkaa.
Vuonna 2011 perustettu Winda Energy tunnetaan lähinnä tuulivoimaloistaan. Ensimmäiset aurinkovoimahankkeensa yritys käynnisti viime vuonna.
– Jättänväljän projekti pantiin alulle noin vuosi sitten, Penttinen mainitsee.
Debatti äityi melko kovaääniseksi, kun muutama läsnäolija väitti kartoituksia tehneiden henkilöiden kuvanneen pihoja ja asuinrakennuksia ilman lupaa.
– Puhelinkeskusteluissa luvattiin ihan muuta. Pidän tätä kotirauhan rikkomisena, yleisöstä napautettiin.
Penttinen ja Haapanen vetosivat väärinymmärryksiin ja kommunikaatiokatkoksiin. Tilannetta pahoiteltiin ja siitä keskusteltiin tilaisuuden jälkeen.
Kuulemisia jatketaan
Kaarinan kaupunki käsittelee hankkeen suunnittelutarveratkaisuhakemusta todennäköisesti loppu- tai alkuvuodesta. Kaupungille voi jättää suunnitelmista muistutuksia. Viranomaisiltakin kerätään lausuntoja.
Hankealueen naapureita kuullaan julkisesti ja kahdenkeskisesti. Aihioita tarkennellaan saadun palautteen perusteella.
Jos hanke etenee vielä raiteillaan, valmistellaan tämän jälkeen rakennuslupahakemus. Mikäli se saa lainvoiman, voi rakentaminen alkaa.
