Tekoälyn luomista uhkakuvista käydään keskustelua enenevissä määrin. Menevätkö työpaikat, oppiiko keinoäly ihmistä fiksummaksi? Kuka on kontrollissa?
Todellisuudessa tekoäly voi olla ennemmin mahdollisuus kuin uhka. Se on vain valjastettava käyttöön sopivalla tavalla.
Turun yliopisto on mukana kolmivuotisessa Well-being AI: Tekoälyajan työhyvinvointi ja tuottavuus palvelualan yrityksissä -hankkeessa. Tavoitteena on tukea yrityksiä toimintansa päivittämisessä, tulevaisuuden myönteisessä ajattelussa ja avustaa niitä siirtymään tekoälyn hyödyntäjiksi.
Lokakuussa käynnistyneeseen hankkeeseen haetaan mukaan kaarinalaisyrityksiä. Tarjolla on maksutonta asiantuntija-apua ja laaja-alaisia verkostoitumismahdollisuuksia.
Työkaluja ja evästyksiä
Valtakunnallista hanketta koordinoi Lapin yliopisto, ja mukana ovat lisäksi Vaasan ja Turun yliopistot sekä Oulun, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulut. Hankkeen toimijat ovat kokeneita asiantuntijoita työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja tekoälyn kentiltä.
Turun yliopistossa hanketta pyörittävät professori Jouni Isoaho sekä emeritusprofessori Jyrki Liesivuori.
– Kaarinan Kehitys esitteli taannoin hanketta järjestämänsä aamukahvin yhteydessä. Neljä paikallista yritystä otti meihin tilaisuuden jälkeen yhteyttä, Liesivuori taustoittaa.
Tavoite on vielä huomattavasti korkeammalla.
– Parikymmentäkin yritystä voidaan ottaa mukaan, Liesivuori täsmentää.
Mutta mistä hankkeessa on oikeastaan kyse?
– On paljon sellaisia yrityksiä, joissa ei vielä hyödynnetä tekoälyä millään tavalla. Päinvastoin sitä hiukan karsastetaan. Tekoäly voi kuitenkin suoraviivaistaa ja tehostaa työntekoa monella tapaa. Haluamme tarjota työkaluja ja evästyksiä sen käyttöönottoon, Liesivuori selostaa.
Hän mainitsee esimerkeiksi markkinointikirjeen ja erilaiset raportit.
– Kun tekstin antaa tekoälyn tehtäväksi, voi yrittäjä käyttää säästetyn ajan vaikkapa uuden tuotteen kehittelemiseen.
– Tekoälyä voi lopulta käyttää lähes kaikkeen markkinoinnista suunnitteluun, vain mielikuvitus on rajana.
”Ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä on aina parempi kuin pelkkä tekoäly.”
Vyöryvä muutos
Hanke on suunnattu palvelualan toimijoille, mutta esimerkiksi yrityksen henkilöstömäärällä ei ole merkitystä.
– Emme kaada yrityksille valmiita ratkaisuja, vaan mietimme niitä yhdessä, Jouni Isoaho alleviivaa.
Tekoäly ei ole uusi keksintö, mutta viimeaikainen muutos on tullut Isoahon sanoin ”vyöryen”.
– Skaala on valtava, tekoäly kattaa kaikki alat. Yksittäisen yrityksen on pohdittava, miten se muuttaa juuri heidän päivittäistä tekemistään.
– Muutos on suuri, mutta sitä on osattava hallita. Kehityksen rattaista poisjääminen ei ole hyvä vaihtoehto, Isoaho napauttaa.
Tekoälyn hyödyt ovat esimerkiksi suurten tietomassojen käsittelemisessä.
– Ei ihminen kykene käymään läpi sellaista datamäärää kuin tekoäly. Ja tekoäly tekee sen vieläpä nopeasti, Isoaho sanoo.
Onkin olennaista oivaltaa, missä tekoäly on hyvä ja missä ei niinkään.
– Ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä on aina parempi kuin pelkkä tekoäly, Isoaho huomauttaa.
Vuorovaikutteisia työpajoja
Hanke sai toteutukseensa Euroopan unionin ESR-rahoitusta. Tuki tuo sekä mahdollisuuksia että velvollisuuksia.
– Mukaan lähtevät yritykset tekevät alkuarvion omasta tilanteestaan. Rupeaman lopuksi käydään läpi, mitä hankkeen tiimoilta on saatu aikaiseksi, Liesivuori kartoittaa.
Työskentelystä kaavaillaan työpajapainotteista.
– Kokoonnumme kasvotusten ja verkkovälitteisesti esimerkiksi Zoomilla, Liesivuori kertoo.
– Toivomme, että yritykset jakaisivat ideoita ja innovaatioita keskenään. Saman alan toimijat nähdään usein kilpailijoina, heitä saatetaan katsoa hiukan vinoon, hän pohtii.
Hankkeen verkkosivuille kootaan kaikille avoin palvelutarjotin, jonne viedään työpajojen tuottamia hedelmiä.
– Vuorovaikutteisuus on avainasemassa, Liesivuori viittaa.
”Menetämme valttimme, jos osaamisemme ei ole ajan tasalla.”
Kilpailukykytekijä
Jyrki Liesivuori myöntää, ettei tulevaisuudesta voi tietää.
– Millaista työelämä on esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua? Minkälainen rooli tekoälyllä silloin on? Voimme vain arvailla.
Tekoälyn olemassaoloa ei kuitenkaan kannata kieltää, Jouni Isoaho korostaa.
– Muutoskykyisyys ylläpitää kilpailukykyä. Menetämme valttimme, jos osaamisemme ei ole ajan tasalla.
Liesivuori toivoo uskallusta kokeilla uutta. Likoon laittamista.
– Yritysten kannattaa hyödyntää tekoälyä. Siitä pitää ottaa niskalenkki.
Hän pohtii digitalisaatiota pidemmällä aikajänteellä.
– Kun tietokoneista tuli valtavirtaa, saattoi yrityksessä olla yksi henkilö, joka opetteli koneen käyttöä. Kollegat sitten veivät tälle henkilölle tavaraa kirjoitettavaksi.
– Me ajattelemme asiaa tyystin toisesta näkökulmasta. Toivomme, että tekoäly valjastetaan koko henkilöstön käyttöön.
”Kulkevasta junasta ei kannata jättäytyä pois.”
Kouluissa nyrpeää
Jouni Isoaho toteaa, ettei tekoälystä kannata tehdä peikkoa. Sen käyttämistä ei ole syytä rajoittaa liikaa.
– Eettisissä raameissa on tietenkin pysyttävä, hän mainitsee.
Isoahon mielestä suomalaisen koulujärjestelmän tekoälykäytänteet vaatisivat viilausta.
– Suhtautuminen on epäluuloista. Tekoälyä pidetään pelkkänä lunttaustyökaluna, sen tuomaa lisäarvoa ei huomioida.
Isoaho painottaa, että on maita, joissa tekoälyä sovelletaan hyvinkin laaja-alaisesti.
– Tullaan taas kilpailukykyyn. Kulkevasta junasta ei kannata jättäytyä pois.
Professori tiedostaa, että tekoäly muuttaa pedagogiikkaa kouluissa.
– Tällöin opettajille on tarjottava sellaiset työkalut, joilla tekoälyn käyttöä voidaan arvioida. Suhtautumisen pitäisi olla kannustavaa ja oikeanlaiseen käyttöön ohjaavaa.
Hankkeesta kiinnostuneita yrityksiä pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostiosoitteeseen jyrki.liesivuori@utu.fi
