”Puolen tunnin keskustelu voi olla merkittävä tekijä” – joulun pyhinä auttavat puhelimet ja chatit saavat enemmän yhteydenottoja, kuin niihin pystytään vastaamaan

Joulun pitkät pyhät näkyvät lasten ja nuorten auttavien palveluiden yhteydenotoissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien palveluiden vastaava asiantuntija Anna Weckström kertoo, että jouluna lasten ja nuorten puhelimeen tulee soitonyrityksiä 100–300 päivässä. Niistä vastaamaan pystytään vapaaehtoisten määrästä riippuen 50–100 puheluun. Tämän lisäksi yhteydenottoja tulee chat-palvelun kautta.

Weckström muistuttaa, että suurin osa lapsista ja nuorista viettää normaalia perhejoulua, ja yhteydenotoissa kuuluu joulun odotus ja innostus lahjoista. Osa palvelun pariin hakeutuvista kuitenkin kaipaa turvallisen aikuisen ääntä.

– Ikävämpiä aiheita ovat lähiaikuisten päihteiden käyttö ja yksinäisyys. Joulun pyhät saattavat myös jännittää jo itsenäistyneitä, aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria, joilla ei elämässä välttämättä ole läheisiä, Weckström sanoo.

MLL:n lapsille ja nuorille suunnatuissa tukipalveluissa vastattiin viime vuonna yli 20 000 yhteydenottoon. Suosituin tapa ottaa yhteyttä on edelleen puhelin. Palvelu on niin suosittu, että ainoastaan hieman yli joka kymmenenteen soittoon pystytään vastaamaan.

– Valtaosa soittajista on alle 12-vuotiaita. Heille on äärimmäisen tärkeää kuulla aikuisen ääni, se on turvatekijä, Weckström sanoo.

”Viime jouluna keskustelut pyörivät ahdistuksen ja yksinäisyyden ympärillä.”

Ahdistusta ja yksinäisyyttä

Joulunpyhät ja muut juhlat nostavat apua hakevien määrää myös SOS-Lapsikylän ylläpitämässä keskustelupalvelussa Apuu-chatissa. Chatissa vapaaehtoisena työskentelevä Sarita Tähti-Riihimäki oli mukana päivystämässä viime jouluna tapaninpäivänä. Kokemus oli hänelle tunteikas.

– Vaikka joulu on ihanaa aikaa, niin täytyy muistaa, että kaikille se ei sitä välttämättä ole. Viime jouluna keskustelut pyörivät ahdistuksen ja yksinäisyyden ympärillä, hän kertoo.

Apuu-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, ja vuonna 2023 chatissa käytiin yli 35 000 keskustelua. Osa yhteydenotoista koskee päivän kuulumisia, osa keskusteluista voi olla hyvin syvällisiä ja osalla on taustalla rankkoja kokemuksia.

– Kiusaaminen on todella yleinen aihe sekä sen aiheuttama ahdistus. Jonkin verran tulee vastaan myös itsetuhoisuutta, Tähti-Riihimäki listaa.

Tähti-Riihimäki kokee tärkeäksi sen, että keskusteluapua on saatavissa matalalla kynnyksellä. Verkossa tapahtuvaan keskusteluun osallistuminen on vaivatonta niin lapselle kuin päivystäjälle.

– Jos esimerkiksi ei ole mahdollisuutta tai uskallusta puhua kotona näistä, voi tulla chattiin. Me taas pystymme reagoimaan hyvinkin nopeasti. Riippuen tilanteesta, ohjaamme tarvittaessa tapauksen sosiaalitoimeen tai hätäkeskukseen, jos puhutaan itsetuhoisista nuorista, Tähti-Riihimäki selventää.

”Chatissa tulee kuulluksi”

Tähti-Riihimäki päätyi Apuu-chatin vapaaehtoiseksi opiskelujen harjoittelun kautta. Sosionomiopiskelijalla on entuudestaan kokemusta haastavien aiheiden parissa työskentelystä. Hän painottaakin, että vaikka kyseessä on vapaaehtoistyö, siihen täytyy suhtautua kuten muuhunkin työhön.

– Työt pystyy jättämään töihin, kun sen päättää. Ajattelen, että on tietty aika, kun tässä ollaan ja kun se loppuu, niin se loppuu. Vaikka en minäkään mitään teflonia ole, hän sanoo.

SOS-Lapsikylä järjestää vapaaehtoisille kattavan perehdytyskoulutuksen, ja kaikki vapaaehtoiseksi haluavat käyvät läpi soveltuvuustestauksen. Vaikka aiheet ovat rankkoja, uskoo Tähti-Riihimäki vapaaehtoistyön sopivan kenelle vain. Jos auttaminen kiinnostaa, hän kannustaa lähtemään mukaan rohkeasti ja avoimin mielin.

– Alkukoulutus ja perehdytys ovat tosi hyvät ja kokemuksen kautta pystyy oppimaan paljon. Toki ammatillisesta osaamisesta on myös oikeasti hyötyä, hän pohtii.

Vapaaehtoistyön tekeminen on Tähti-Riihimäen mukaan pieni vaiva verrattuna apuun, jota siitä voi saada.

– Puolen tunnin keskustelu voi olla yhdelle lapselle tai nuorelle iso merkittävä tekijä. Chatissa hän tulee kuulluksi.