Teksti: TS/Riitta Alakoski
Iloa tähänastisista onnistumisista, mutta huolta tulevasta. Näin voisi summata aluevaltuuston keskiviikkoisen (26.2.) kokouksen sisällön.
Huhtikuisten vaalien lähestymisen huomasi selvästi sekä puheenvuorojen että valtuustoaloitteiden runsaudesta.
Kovimman päänavauksen teki keskusta, joka vaatii aloitteellaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) valmistelemaan vuodelle 2026 budjetin, jossa ei noudatettaisi hyvinvointialueiden rahoituslain vaatimusta alijäämien kattamisesta ensi vuoden loppuun mennessä.
”Pahimmassa tapauksessa kyse olisi ihmishengistä.”
Kohtuuton mittakaava
Varhan olisi katettava tänä ja ensi vuonna lähes 300 miljoonaa euroa ensimmäisinä toimintavuosinaan syntyneitä alijäämiä.
– Mittakaava tulee olemaan kohtuuton. Edessä olisivat niin radikaalit palveluiden ja palveluverkon leikkaukset, että asukkaiden perustuslain mukainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantuisi merkittävästi. Pahimmassa tapauksessa kyse olisi ihmishengistä, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Annika Saarikko perusteli.
Keskusta korosti aloitteessaan, että Varhan on rikottava jotain lakia joka tapauksessa ja tuolloin tulisi valita rahoituslaki. Aloitetta kannattivat sekä vihreät, vasemmistoliitto että Sdp.
Aikataulun näki ongelmallisena myös osa nykyisten hallituspuolueiden edustajista.
– Me Rkp:n aluevaltuutetut olemme yrittäneet vaikuttaa omiin ministereihimme asiassa, mutta kuten olemme huomanneet, meillä on erittäin tiukka valtiovarainministeri [Riikka Purra]. Toivotaan, että tähän löytyy joku ratkaisu, Merja Fredriksson totesi.
– Vaaditut säästöt eivät ole Varhan omin toimin toteutettavissa, totesi puolestaan kokoomuksen Kaija Hartiala.
”Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä se aika epätodennäköiseltä näyttää.”
Keskustelun paikka
Varhan talousarviossa tavoitellaan kuluvalle vuodelle 55 miljoonan euron ylijäämää. Vaikka Varha onnistui kirimään viime vuoden taloudessaan niin, että vielä loppuvuodesta oletettu 162 miljoonan euron alijäämä kutistui noin 118 miljoonaan euroon, pitäisi sen silti vuonna 2026 päästä peräti 236 miljoonan euron ylijäämään.
Tähän taloustavoitteeseen oli kuitenkin hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen ajankohtaisesityksessä lisätty jo ennen keskustan aloitetta kysymysmerkki.
– Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä se aika epätodennäköiseltä näyttää. Alijäämien kattamisaikataulusta on käytävä keskustelua, Martikainenkin totesi.
Palkkioita nostetaan
Aluevaltuusto hyväksyi poliittiseen päätöksentekoon liittyvät palkkiomuutokset niin, että aluehallituksen ja -valtuuston osalta kokouspalkkiot nostetaan ensi vaalikaudella 180 eurosta 210 euroon ja lautakunnissa 145 eurosta 175 euroon. Jaostoissa palkkiot laskevat 180 eurosta 175 euroon. Muissa toimielimissä palkkioita nostetaan 105 eurosta 125 euroon.
Kokouspalkkioista poistetaan samalla 50 ja 100 prosentin korotukset, joita on maksettu kokousten venyessä kolmetuntisiksi tai sitä pidemmiksi. Kaksi jaostoa lakkautetaan.
Perussuomalaiset esitti lisäksi vuosittaisista, yhteensä noin 470 000 euron puoluetuista luopumista. Esitys kaatui äänin 71–8.
