Koripallon miesten 1. divisioona B
Ura Basket–Turun NMKY 90–103 (25–28, 26–25, 18–29, 21–21)
KORIPALLO Ura Basketin miesten nihkeä helmikuu 1. divisioona B:ssä päättyi selvään 90–103-tappioon paikallispelissä Turun NMKY:lle. Vaikka tulos olikin kotihallissa yli 500-päisen yleisön edessä heikko ja vielä sarjakärjessä helmikuuhun lähteneen Ura Basketin kolmas tappio viimeiseen viiteen otteluun, ei joukkueen päävalmentaja Arttu Mannelin vaipunut pelin jälkeen synkkyyteen.
– Meillä on ollut alkuvuoden aikana paljon loukkaantumisia ja sairaspoissaoloja, ja tammikuussa saimme vielä taisteltua hieman repaleisellakin ryhmällä tiukoista peleistä voittoja. Helmikuussa se ei sitten enää ole vain riittänyt, joskin tänään NMKY:tä vastaan suunta oli jo mielestäni parempi. Oli vastustajan hyvyyttä, ettemme tänään pärjänneet, Mannelin korosti.
Toiveikkuutta tulevan suhteen lisää myös se, että joukkueen sairastupalaisista osa pelasi jo perjantaina, ja osa on palaamassa joukkueen harjoitusrinkiin. Ja lisäksi pudotuspelien alkuun on vielä kuukausi ja neljä runkosarjaottelua aikaa.
– Nyt tärkeintä on saada vain hyviä joukkueharjoituksia aikaan, ja sitä kautta harjoitellut asiat siirtyvät jälleen myös pelikentälle. Ei tilanne tietenkään ideaali ole, mutta ei tässä myöskään ole aihetta suureen huoleen. Meillä on edelleen hyvä joukkue kasassa, jolla on eväät voittaa kaikki sarjan joukkueet, Mannelin uskoo.
Yleisöennätys uusiksi
Siinä missä Ura Basket etsii edelleen sitä pelillistä virettä jolla joukkue kukisti joukkueen toisensa perään marras–joulu–tammikuussa, on koripalloyleisö Valkeavuoren liikuntahallin lehtereillä heräämässä kevääseen juuri kreivin aikaan. Paikallispelissä Turun NMKY:tä vastaan meni uusiksi Valkeavuoren yleisöennätys, joka kirjataan nyt lukemin 519.
Matkaa täyteen katsomoon ei ole enää kuin parin sadan silmäparin verran.
– Peli ei ollut ihan parasta meiltä, mutta olihan se hienoa silti pelata tuollaisen yleisömäärän edessä. Siitä täytyy kyllä olla kiitollinen, tuumi Ura Basketin paidassa suurimmat minuutit (24.56) kerännyt Reino Saivosalmi.
Hänen mukaansa NMKY oli yksinkertaisesti skoutannut Uran vahvuudet hyvin, ja osasi pitää pituus-etulyöntiasemasta nauttineen kotijoukkueen poissa korintekosektorilta.
– He olivat yksinkertaisesti valmiimpia otteluun ja onnistuivat puolustamaan hyvin ja aggressiivisesti. Menetimme palloa liikaa, hyökkääminen oli hyvän puolustuksen edessä vaikeaa ja siten olimme koko ajan hieman perässä, Saivosalmi analysoi.
Kolmas neljännes ratkaisi
Ura pysyikin paikallispelissä hyvin NMKY:n vauhdissa mukana ensimmäisen jakson ajan. Tauolle mentiin pelitapahtumien mukaisesti lukemissa 51–53, mutta kolmannella neljänneksellä Ura Basketin hyökkäykset pysähtyivät yhä useammin ohiheittoihin ja vierailijoiden riistoihin, joiden myötä piste-ero tulostaululla kasvoi hetkessä yli kymmeneen.
Eikä Ura tuota eroa enää saanut kurottua missään vaiheessa pienemmäksi.
– Jos jotain positiivista alkuvuoden peliesityksistä pitää hakea niin ainakin se, että kukaan joukkueessa ei kuvittele meidän voittavan näitä pelejä ilmaiseksi. Kyllä se vaatii edelleen kovaa työtä niin harjoituksissa kuin sitten otteluissakin. Nyt on kuukausi aikaa hioa peli taas siihen iskuun, että olemme pudotuspeleissä parhaimmillamme, Mannelin mietti.
Vaikka Ura Basket onkin saamassa pikkuhiljaa joukkueen takaisin siihen muotoon jossa se oli ennen vuodenvaihdetta, on kenties koko sarjan parhaan pelaajan, Lauri Hännisen, pelikunto kevättä kohti pieni mysteeri. Päävalmentaja Mannelinin mukaan on mahdollista, että Hänninen ehtii kuntoutua pudotuspeleihin, mutta on myös mahdollista, ettei koko sarjan pistekärkeä nähdä parketilla enää tämän kauden aikana.
Viimeisimmästä tappiosta huolimatta Ura Basket jatkaa edelleen sarjassa toisena, kaksi pistettä tiistai-iltana seuraavan pelinsä pelaavaa Karkkilaa perässä. Kaarinalaisryhmän pudotuspelipaikka on jo varma, joskin joukkueella on edellytykset päätyä loppukauden vireestä riippuen taulukossa sijoille 1–5.
KOMMENTTI: Puhtain paperein koeponnistuksesta
Perjantain Ura Basket–Turun NMKY-ottelussa kirjattu 519 on katsojalukema, jonka alle on jääty useammassa vuodenvaihteen jälkeisessä Korisliigan ottelussakin. Siten Ura Basketin taustoissa on syytä leveään hymyyn, vaikka edustusjoukkueen viimeaikainen pelivire ei ole ollut ihan parasta a-luokkaa.
Ilahduttavaa oli myös nähdä, miten hyvin yli 500 katsojan määrä asettui Valkeavuoren liikuntahalliin, jota ei oltu tässä mitassa aiemmin vielä koeponnistettu. Tyhjiä penkkejä ei ollut enää montaa, mutta silti pelin tauolla hallin käytävillä oli hyvin tilaa liikkua, kahviossakin ehti asioida ja wc-reissukin onnistui vielä samaisen 15 minuutin aikaraamin sisällä. Voi jo tämän kokemuksen perusteella sanoa, että nostovaraa katsojalukemissa on ihan sinne laskennalliseen tappiin, eli hieman runsaaseen 700:aan.
Vaikka kotijoukkueen peli onkin viime aikoina takkuillut ja siten ne tärkeimmät eli pisteet ovat matkanneet turhan usein Kaarinasta 1-tietä pitkin joko länteen tai itään, on tärkein asia eli koripallokulttuuri ottanut kaupungissa kuluvalla kaudella jälleen yhden ison askeleen takaisin kohti parrasvaloja. Vaikka nousu porrasta ylemmäs jäisikin vielä tällä kaudella haaveeksi, on perusta paluulle Suomen koripallohuipun tuntumaan jo pikkuhiljaa valmiiksi valettuna.
Jan Sundman
