16-vuotiaana tyttöjen oikeudet olivat minulle todella tärkeitä ja tuntuivat ajankohtaisilta, kun koulussa sai kuulla ”nainen kuuluu nyrkin ja hellan väliin” -heittoja ja muunlaista vähättelyä. Nyt 20-vuotiaana nuorena naisena minua pelottaa, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat menossa siitäkin taaemmas.
Pelkoani ei hälvennä maailmantilanne, josta on uutisoitu jopa naisten ja tyttöjen oikeuksien vastustamisena. Suomessa taas esimerkiksi Yle on uutisoinut nuorten aikuisten vastakkainasettelusta, jossa miehet kääntyvät arvomaailmaltaan konservatiivisempaan suuntaan ja naiset taas liberaalimpaan. Sukupolvibarometrissa etenkin nuoret miehet kokevat, että naisten suurempi hoivavastuu perheissä on luontevaa.
En onneksi näe arjessani suoranaista vastakkainasettelua. Ystäväpiirissäni konservatiiviset tai liberaalit arvot eivät ole sidottu sukupuoleen. Olen silti huolestunut siitä, miten naisten ja tyttöjen oikeuksien tilanne maailmalla saattaa heijastella asenteisiin arjessamme täällä.
Tuleeko kovenevalla arvomaailmalla olemaan vaikutusta esimerkiksi siihen, miten tosissaan naisten ja tyttöjen, äitien ja tyttärien, kokema seksuaalinen häirintä tai väkivalta otetaan? Millainen tulevaisuus on nuorten naisten mahdollisuudella maksuttomaan ehkäisyyn Suomessa? Puhumattakaan siitä, että naisen euro on edelleen kahdeksankymmentä senttiä, kiitos muun muassa ammatillisen eriytymisen sukupuolen mukaan.
Vielä edelleenkin on tarvetta puolustaa naisten ja tyttöjen oikeuksia myös kotimaassa ja paikallisesti. Tasa-arvoa pitää puolustaa.
Te, jotka ette ole vielä äänioikeuttanne kunta- ja aluevaaleissa käyttäneet, tehkää se nyt. Ja te, tulevat kaupunginvaltuutetut ja aluevaltuutetut, miten te aiotte puolustaa meidän naisten ja tyttöjen oikeuksia päätöksillänne tulevien vuosien aikana?
Eeria Niskakoski
