Pääsiäisherkkuihin kuuluvat mämmi, pasha ja suklaamunat. Yksi ikonisimmista suomalaista pääsiäisherkuista, Fazerin Mignon-muna, saa alkunsa Kaarinassa. Kaikkien Mignon-munien kuoret ovat nimittäin peräisin Piispanristillä sijaitsevan munatalo Dava Foods Finlandin poraamosta. Nimi poraamo juontaa juurensa osaston toiminnasta: siellä kananmunan kuoriin porataan reikä, jotta ne voidaan täyttää Mignonin nougatmantelitäytteellä.
Vaikka pääsiäinen on jo ovella, mistään sesonkikiireistä ei voi puhua. Mignon-kuoria valmistuu tehtaalla tasaiseen tahtiin ympäri vuoden, sillä täsmälleen oikean kokoisten munien kerääminen vain pääsiäisen alla olisi mahdoton urakka. Mignon-kuoria toimitetaan nimittäin Fazerille vuodessa seitsemännumeroinen määrä, joka tarkoittaa noin 30 rekkalastillista.
Mignon-muniksi kelpaavat vain niin sanotut A-luokan munat. Dava Foods Finlandin tuotantojohtaja Jussi Vuori kertoo, että munien pitää olla pienehköjä, siistejä ja puhtaita. Niissä ei saa olla säröjä ja kuoren pinnan tulee olla tasainen.
– Ulkonäkö ja muoto ovat hyvin tärkeitä. Munien täytyy olla tarkalleen saman kokoisia, painossa vaihteluväli saa olla vain neljä grammaa, Vuori selittää.
– Kananmunan kokohan vaihtelee kanan iän myötä. Mitä iäkkäämpi kana, sitä suurempia munia se munii, lisää yrityksen markkinointijohtaja Katriina Virtanen.
Oikeanlaisia munia toimitetaan poraamon puolelle pakkaamosta. Tarkkasilmäiset työntekijät hylkäävät valituista munista vielä 20–30 prosenttia. Jatkoon kelpuutettuihin muniin porataan reikä ja niiden sisältö tyhjennetään. Tyhjät kuoret pestään sekä kuivataan huolella, minkä jälkeen ne tarkastetaan vielä kerran ennen pakkausta ja lähetystä Fazerille.
Hylätyt munat sekä kuorista tyhjennetty muna-aines käytetään hyödyksi Dava Foodsin jalostetuotannossa, eikä mitään mene hävikkiin. Yritys valmistaa munista kananmunamassaa elintarvikeyrityksille ja leipomoille. Myös kuoret käytetään hyödyksi: niitä jauhetaan rehu- ja lannoitetuotannon tarpeisiin.
Suomalainen tuoteturvallisuus tekee Mignonista uniikin
Jan Sundman
Jos suklaamunat ovat yksi pääsiäisen suosikkiherkuista, on taatusti yksi ikonisimmista munaherkuista Fazerin valmistama Mignon. Ja vaikka moni mieltää Mignonin nimenomaan suklaamunaksi, sellainen se ei ole. EU:n suklaadirektiivi määrittelee tarkasti, mitä tuotteita saa kutsua suklaaksi ja mitä ei.
– Mignonin täyte ei ole suklaata, vaan nougatia. Nougat koostuu mantelista, hasselpähkinästä ja kaakaovoista, mutta siinä ei ole pisaraakaan maitoa. Makumaailmaltaan samankaltainen tuote on Wiener Nougat, kertoo Fazerin viestintäpäällikkö Liisa Eerola.
Idea Mignoniin syntyi vuonna 1890-luvulla, kun Fazerin perustaja Karl Fazer oli matkalla Saksassa ja näki vastaavanlaisen tuotteen sikäläisillä makeismarkkinoilla. Mignonin teollinen valmistus alkoi vuonna 1896, joten ensi vuonna juhlitaan Mignonin 130-vuotispäiviä.
Ja tänä päivänä tuote on aika uniikki koko maailman mittapuulla.
– Kiitos suomalaisten kanamunien erittäin hyvän tuoteturvallisuuden, Eerola hymyilee.
Mignoneita valmistetaan joulukuusta lähtien pääsiäissesonkia varten, ja niiden myynti loppuu aina pääsiäisen jälkeen. Valmistus on alusta loppuun käsityötä.
– Lähes kaikki Mignonit myydään Suomessa, Ruotsissa niitä löytyy Gateau-myymälöistä ja pieni erä lähti tänä vuonna myyntiin Kanadaan, jossa on paljon suomalaistaustaisia.
Yksi tärkeä osa Mignon-perinnettä on munien koristelu pääsiäiseksi. Vinkkejä koristeluun jaetaan muun muassa Fazerin verkkosivuilla, mutta myös Eerolalta irtoaa pari hyvää vinkkiä Mignonien hyödyntämiseen pääsiäisen ympärillä – ainakin osana juhlapöydän kattausta ja valikoimaa.
– Itse olen esimerkiksi käyttänyt Mignoneita pääsiäisen juhlapöydässä paikkakortteina, eli taiteillut vieraiden nimet Mignon-munan kylkeen. Klassikkojekutus perheessäni on myös laittaa Mignoneita aamiais- tai brunssipöytään tavallisten valkoisten kananmunien joukkoon.
