Kolumni: Luonnolliset lenkkikaverit

0

Kolme peuraa ja kettu – siinä aamun havainnot parin kilometrin mittaiselta koiralenkiltä.

Luonnoneläimet ovat jälleen heränneet uuteen kevääseen, ja näin harrastelevan luontokuvaajan silmin niitä on myös oppinut bongaamaan eri tavalla omassa kotiympäristössä. Joskus heinikosta pilkistää jäniksen korvat, toisinaan rantapellon reunassa möyrii mäyrä. Oletko sinä jo terästänyt silmäsi lähiympäristön eläimille?

Kaarinalaiset ovat onnekkaassa asemassa lähiluonnon suhteen – Piikkiötä pidemmälle ei tarvitse lähteä luonnon eläimiä etsimään. Jos kävelylenkillään haluaa seurata esimerkiksi peuroja, kannattaa lenkki ajoittaa joko aamuun tai iltaan, vaikka lämpötilat päivällä olisivatkin suotuisammat. Auringonnousun ja -laskun aikaan lähes kaikki eläimet ovat aktiivisimmillaan, jolloin lyhyemmälläkin retkellä saattaa törmätä uusiin tuttavuuksiin.

Peurat ja kauriit ovat kenties helpoimpia bongattavia: riittää kun silmäilee peltoja ja niiden reunoja. Kettuja puolestaan juoksentelee hyvinkin lähellä asutusta, mutta vasta hämärän aikaan. Supikoirat ja mäyrät ovat yleensä paremmin piilossa, mutta tarkkaan tiiraillessa saattaa niitäkin nähdä. Muuttolintuja puolestaan näkee lähes etsimättäkin. Linturetki vaikka Piikkiönlahden uudelle lintutornille on varma tapa nähdä kevätauringossa lämmitteleviä vesilintuja.

Muistetaan kaikki nauttia keväisestä luonnosta, mutta antaa samalla tilaa sille. Seuraillaan luonnon eliöiden puuhia, mutta ei häiritä niitä. Pidetään silmät auki myös ratin takana – näillä samaisilla eläimillä kun on paha tapa pomppia autojen eteen.

Muistathan sinäkin lähteä ulos, arjen kiireistä huolimatta?

 

Roope Tuomola

harrasteleva luontokuvaaja