Merja Köpsi ei välitä kutomisesta tai virkkaamisesta, mutta pitää silti ompelukerhoa – teatterilavalla kylläkin. Kyse on Rakkaureosotus-runonäytelmästä, joka esitetään Kaarina-Teatterin kahvionäyttämöllä keskiviikkona 7. toukokuuta.
Köpsi on ollut mukana Kaarina-Teatterin toiminnassa reilun vuosikymmenen ajan. Tuotantoja, niin näytelmiä kuin runoesityksiäkin, hänellä on vyöllään kymmenkunta.
Ajatus omasta esityksestä on kytenyt jo pitkään. Köpsi päätti siirtää idean toteutukseen täyttäessään pyöreitä, 70 vuotta. Ja näin tapahtuikin, siitä todisteena Rakkaureosotus.
Köpsi tulkitsee esityksessä Tuula Waldenin runoja. Köpsin opettaessa Veitenmäen koulussa toimi Walden siellä rehtorina.
– Tuulaa on kiittäminen siitä, että olen ylipäätään löytänyt lausuntataiteen. Menin vuonna 2011 kurssille, jossa opeteltiin esimerkiksi äänenkäyttöä. Tuula veti kyseistä kurssia, Köpsi avaa.
Sittemmin lausunta on vienyt Köpsin mennessään. Nykyään hän on Suomen Lausujain Liiton taiteilijajäsen ja saa täten käyttää itsestään lausuntataiteilija-titteliä.
Esihenkilö ja suojatti
Rakkaureosotus on monen sukupolven yhteenliittymä. Siinä missä Köpsi on ammentanut ainekset Waldenin runoista, on valmiin sopan sekoittanut tutkintotodistusta vaille valmis teatteri-ilmaisun ohjaaja Fiona Syrén.
Walden toimi Veitenmäellä Köpsin esihenkilönä. Köpsi taasen on opettanut Syrénille ilmaisutaitoa Kotimäen koulussa.
– Näin Fionan Kaarina-Teatterissa reilu vuosi sitten, kun harjoittelimme Gabriel, tule takaisin! -näytelmää. Kysyin, josko hän haluaisi ohjata esitykseni, ja tässä ollaan, Köpsi hymyilee.
Syrén on rakentanut Rakkaureosotuksen juonen. Hän on yhtäältä valikoinut 19 runoa, jotka näytöksen aikana esitetään.
– Runot ovat humoristisia, mutta ne kertovat eletystä elämästä ja arvoista, Köpsi kiteyttää.
Taivuttelu kannatti
Köpsi ei suinkaan yksinpuhele Rakkaureosotuksessa, vaan lavalla nähdään myös Jouni Aho: tuttavallisemmin ”Äijä”.
– Juoruilen runoja Äijälle, Köpsi muotoilee.
Alun perin ajatuksena oli, että Köpsi vetäisi esityksen soolona. Sekä hän että Syrén tulivat lopulta toisiin aatoksiin. Olisi eri mukavaa, mikäli Äijäkin ilmaantuisi.
Köpsi ja Aho ovat perhetuttuja vuosikymmenten takaa.
– Istuimme iltaa isommalla porukalla vuodenvaihteessa, ja päätin pyytää Jounia mukaan. Hiukan taivuttelua se vaati, ruokaa ja muutaman lasin viiniä, Köpsi nauraa.
– Mutta meillä on ollut kauhean kivaa. Jouni on töidensä puolesta esiintynyt, mutta ei teatterilavoilla. Hän on omaksunut roolinsa loistavasti.
Hommaa jatkossakin
Merja Köpsin ja runotaiteen yhteinen taival yltää kauas, vaikka varsinaisen lausuntaharrastuksen hän löysi vasta varttuneemmalla iällä.
– Isoisäni lausui runoja. Hän osti minulle ensimmäisen runokirjani, Köpsi muistelee.
Työuransa hän teki äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettajana – ja liki tyystin Kaarinassa.
Köpsin debyytti Kaarina-Teatterissa nähtiin vuoden 2014 Simpauttaja-produktiossa. Viime vuonna hän oli mukana jo aiemmin mainitussa Gabriel, tule takaisin! -tuotannossa sekä pitkän uran teatterilla tehneen Mikko Rantasen muistoesityksessä.
Rakkaureosotus kiertää lähialueilla vielä ensi syksynäkin. Myös Turun Lausuntakerholta on tulossa kesän jälkeen uusi esitys, jonka ohjaa tunnettu teatteripedagogi Laura Hurme.
Köpsi pysyy kiireisenä siis jatkossakin.
Rakkaureosotuksen lipunmyynnillinen näytös Kaarina-Teatterissa keskiviikkona 7. toukokuuta kello 19.
”Asetelma oli aluksi vähän jännä”
Fiona Syrén on ehtinyt tehdä jo paljon nuoresta iästään huolimatta. Hän on kiertänyt Eurooppaa erilaisten projektien vauhdittamana. Viime vuonna hän ohjasi Kaarina-Teatterin Mestaritontun seikkailut -näytelmän. Syrénin opissa on tällä hetkellä seitsemän teatteriryhmää.
Mutta miltä tuntui siirtyä oppilaasta opettajaksi? Merja Köpsihän luotsasi ilmaisutaidon oppitunteja, joilla Syrén opiskeli noin vuosikymmen sitten.
– Asetelma oli aluksi vähän jännä, mutta sittemmin asiat ovat sujuneet luonnollisesti, Syrén muotoilee.
– Merja oli persoonallinen ja sanavalmis opettaja, joka sai pojatkin kuriin, hän muistelee naurahtaen.
Rakkaureosotuksen ensimmäiset versiot valmistuivat marraskuussa. Joulukuu kului käsikirjoitusta lukiessa, ja varsinainen harjoittelujakso käynnistyi tammikuussa. Tuolloin porukkaan saatiin mukaan varsin stoalaisen roolin tulkitseva Jouni Aho.
Syrén työskentelee pääsääntöisesti lasten kanssa.
– Tämä on sille loistavaa vastapainoa, hän suitsuttaa.
Syrén ohjaa ensi syksynä esityksen Turkuun. Sen sisällöstä ei kuitenkaan ole vielä lupaa hiiskua.
Mielekästä ja mielenkiintoista
Jouni Aho myöntää, että estradille astuminen saattoi ensi alkuun hieman epäilyttää.
– Repliikkejä piti olla vain pari, mutta kyllähän ne siitä sitten lisääntyivät, Aho hörähtää hyväntuulisesti.
– En pelkää yleisöä, esiintymiskokemusta on karttunut muista tehtävistä, hän muistuttaa.
Köpsin pyyntöön oli lopulta helppo suostua.
– Olemmehan katsoneet toisiamme silmästä silmään, pitkän ajan tuttuja kun ollaan.
Aho kiittelee Syrénin lempeää otetta ja lähestymistapaa.
– Kokemus on ollut todella mielekäs ja mielenkiintoinen, Aho päättää.
