Teksti: Kaija Unhola
Sysäys Janita Leinosen OneMind Dogs -metodin kehittämiseen tuli, kun hänen lahjakas kisakoiransa Tekla kuuroutui kesken uransa 6-vuotiaana. Ohjaajan piti miettiä, lopettaako hän kisaamisen vai voiko koiraa ohjata ilman sanallisia käskyjä agilityradalla.
Nyt Janita Leinosella on takanaan 30 vuoden ura agilityssä. OneMind Dogsista tuli kansainvälisesti menestynyt koulutusmetodi, jota voi opiskella verkkokurssin avulla.
Janita Leinonen ja aviopuoliso Jaakko Suoknuuti matkustivat aluksi itse maailmalla lanseeraamassa menetelmää. Nyt Kaarinan agilityhalliin tullaan Japanista, Yhdysvalloista, Sveitsistä ja ympäri maailmaa.
Kun OneMind Dogsin ideaa kehitettiin, toiminta kaupallistettiin ja toimitusjohtajaksi ryhtyi Noora Keskievari, joka oli tutustunut Leinoseen aikanaan koulutuksessa. Keskievari huolehtii nyt yrityksen pyörittämisestä, Leinonen ja Suoknuuti vastaavat agilitykursseilla lajin harrastajien koulutuksesta.
Menestystä ja rautaista taitoa
Janita Leinonen ja Jaakko Suoknuuti ovat viimeiset 20 vuotta kuuluneet agilityn maajoukkueeseen. Menestystä on tullut, ja arvokisamitaleita pariskunnalle on kertynyt yhteensä 111 kappaletta.
Ja kun agility hyväksyttiin Urheilutoimittajain Liiton järjestämään Lajien parhaat urheilijat -kisaan vuonna 2019, Leinonen ja bordercollie Fu saivat ensimmäisinä tuon tittelin. Suoknuuti ansaitsi omansa vuonna 2022. Molemmat edustavat Littoisten Agility Warriors -seuraa.
Rautainen osaaminen heijastuu Leinosen ja Suoknuutin toimimisesta koulutustilanteessa. Edetään rauhassa, katsotaan, miten kunkin koiran kanssa toimitaan. Nyt koulutettavana on Janitan oma kasvatti bordercollie Aikku.
– Olen kouluttanut sitä pennusta asti ja tehnyt perustyötä. Jaakko tekee ratatyötä ja kisaa sen kanssa. Ensi vuonna agilityn MM-kisat järjestetään Turussa. Kisaikään juuri varttuneen Aikun koulutus tähtää sinne, Leinonen kertoo.
Kisavalmiiksi koiran kouluttamiseen ammattilaisilta menee noin vuosi tai puolitoista.
– Lopputulos näyttää hyvältä, mutta kukaan ei näe, kuinka paljon se on vaatinut työtä. Ei riitä, että olet valmis laittamaan aikaresursseja, vaaditaan myös taitoresursseja, Suoknuuti pohtii.
– Koiralle on luontaisempaa lukea ihmisen eleitä kuin kuunnella käskytystä. OneMind Dogs -menetelmällä harjoitellaan ohjaamaan koiraa myös äänettömästi, Leinonen lisää.
Koira-alan yrittäjillä unelmia
Kun Leinonen ja Suoknuuti ryhtyivät koira-alan yrittäjiksi, oma agilityhalli oli unelma. Halli rakennettiin Kaarinaan vuonna 2011 lainarahalla.
Laina maksettiin pois kaksi kuukautta ennen kuin koronapandemia alkoi.
– Se oli iso helpotus. Koronan aikana lisättiin omaa treeniä, kun ihmiset eivät voineet niin paljon käydä harjoittelemassa rajoitusten takia, Leinonen kertoo.
Harjoitushallilla pyörii nyt koko ajan kursseja ja yksityistunteja.
– Kursseilla kolmekuiset pennut ovat nuorimpia, joiden kanssa aletaan harjoitella. Ne eivät tee vielä esteitä, vaan harjoittelevat, miten tulevat ohjauksiin ja miten päin ohjaajat kääntyvät. Ja sitä, etteivät ne pelkää korkeita paikkoja tai erilaisia alustoja, Leinonen selvittää.
– Meillä on viikkokursseja, joissa on omat ryhmät. Sitten pidämme seura- ja viikonloppukoulutuksia, jolloin kouluttaja matkustaa jonnekin paikkakunnalle. Meillä on myös teemaviikonloppuja kauempaa tuleville.
– Olemme pitäneet monta vuotta vähintään kerran vuodessa kansainvälisen agilityviikon, jossa kaikki osallistujat tulevat ulkomailta. Viimeksi sellainen pidettiin tammikuussa, Suoknuuti luettelee.
Janita Leinonen painottaa, ettei koiria otettaisi vain makaamaan 23 tuntia päivässä sohvalla. Siten niistä tehdään yliaktiivisia ongelmakoiria, kun ne eivät saa purkaa energiaansa mihinkään hyödylliseen. Koirat rakastavat tehdä jotain ja oppia uutta. Jos eläimen hankkii, pitäisi nähdä muutakin vaivaa kuin kävelylenkki päivittäin.
Ymmärrystä ja kontaktia
Koirat ovat opportunisteja. Ne tekevät siksi, että odottavat saavansa siitä jotain: pääsevät ulos, saavat huomiota, ruokaa, leikkimistä tai yhteistä tekemistä omistajansa kanssa. Ne eivät tottele siksi, että ihminen käskee. Jos ne eivät hyödy tekemisestään mitään, niin tottelu loppuu aika nopeasti.
– Kurssilla opetellaan, miten koiraa palkitaan ja miten ohjaaja saa pidettyä koiran kiinnostuksen itsessään, vaikka ympärillä juoksentelee muita koiria ja vieraita ihmisiä. Monelle ohjaajalle on vaikeaa leikkiä riittävän innokkaasti, että se on koirankin mielestä hauskaa, Jaakko Suoknuuti selvittää.
Pentukurssilla opetellaan myös, miten ohjaaja motivoi ja lukee koiraansa. Ohjaajalla pitää olla ensin kontakti koiraan. Ja koiralla pitää olla sellainen ilme, että se haluaa lähteä tekemään.
Koirille on myös tärkeää, että ne kokevat ihmisten ymmärtävän niitä. Omista koiristaan Leinonen ja Suoknuuti näkevät, että ne yrittävät aika paljon kommunikoida ihmisen kanssa. Aikku osaa pyytää monia asioita: esimerkiksi ulkoilua, ruokaa tai yhteistä harjoittelua.
– Aikun eleet ovat aika hienovaraisia. Se katsoo silmiin. Kun se kokee, että sinä katsot sitä, se voi katsoa ruokakippoa.
– Ulos Aikku menee vielä ”next levelillä”. Se koskee kuonollaan sinua. Sitten se katsoo, että seuraatko sitä. Se koskee nenällään saappaita ja toppahousuja. Pian se tietää pääsevänsä pihalle, Leinonen havainnollistaa.
Koulutusmenetelmän nimen kehittelyssä ajatuksena oli olla yhtä mieltä koiran kanssa.
– Siinä oppii ymmärtämään, kuinka koira lukee ihmisen eleitä, Suoknuuti summaa.
