83 kilometriä tarpomista Oulangan kansallispuiston jylhissä maisemissa. Märkää ja mutaa, juurakkoa ja kivikkoa. Kahdeksan kaarinalaislähtöistä nuorta miestä otti haasteen vastaan, ja heistä jokainen siitä myös selvisi.
NUTS Karhunkierros on Suomen suurin polkujuoksutapahtuma, joka järjestetään Kuusamossa. Mistään riemukulusta ei ole kyse: tarjolla on 34:n, 55:n, 83:n ja 166 kilometrin reitit äärimmäisen haastavassa maastossa.
Santeri Rantanen, Julius Liukkonen, Ilari Rossi, Teemu Lehtonen, Roni Lehto, Antti Tamminen, Mikko Vaattovaara ja Riku Ketola valitsivat reiteistä toiseksi pisimmän. Lähdön hetki koitti perjantaina 23. toukokuuta hieman iltakymmenen jälkeen.
Vettä liki kaikissa olomuodoissaan
Koettelemuksesta on kulunut haastattelupäivänä reilu viikko.
– Pari kolme päivää oli haastavaa, mutta nyt olo on jo lähellä normaalia, Ilari Rossi kertoo puhelimitse.
– Jalat ovat tosin edelleen rakoilla, hän huomauttaa.
Karhunkierroksen lähtökohdat eivät olleet helpoimmat mahdolliset.
– Kisaviikolla satoi 20 senttiä lunta, ja kun se suli, polut olivat tosi vetisiä.
– Juoksuyönä satoi vettä. Kengät ja sukat olivat aivan litimärkinä.
Lienee selvää, ettei maasto kansallispuistossa ole järin tasaista.
– Aika tavalla ala- ja ylämäkeä, Rossi alleviivaa.
Kaarinalaiskahdeksikko lähti reitille yhteistuumin.
– Porukka jakautui jossain vaiheessa kahtia, ja loppumatkan kukin kulki omaa vauhtiaan, Rossi kuvaa.
Ryhmän nopein saapui maaliin 14 tunnissa, siis noin puoliltapäivin lauantaina 24. toukokuuta.
Hirvensalon alpeilla
Kahdeksan miehen kokoonpano aloitti valmistautumisen Karhunkierrokselle viime marraskuussa.
– Viisi tai kuusi harjoitusta viikkoon. Pääosin juoksua, mutta myös kuntosalitreeniä ja matalasykkeistä kävelyä, Rossi luettelee.
– Haastavimmat treenit teimme aina kimpassa. Kävimme useasti Hirvensalon alpeilla, Rossi sanoo turkulaiseen laskettelukeskukseen viitaten.
Vaikka polulle lähdettiin yön selkään, eivät kaarinalaisjuoksijat kääntäneet unirytmiään.
– Päikkärit toki nukuimme perjantaina, Rossi alleviivaa.
Entäs ravintopuoli? Jotainhan kroppaan oli varmasti saatava, mutta mitä ja missä määrin?
– Urheilujuomaa ja -geeliä, marmeladia, hedelmiä, sipsiä ja suolakurkkua, Rossi listaa esimerkeiksi tankkauseväistä.
– Meistä kenelläkään ei ollut ongelmia vatsan kanssa, hän iloitsee.
Nälkä kasvaa syödessä
Matka sujui Rossin mukaan kaiken kaikkiaan hyvin.
– Lähtökohtainen tavoite oli, että päästään maaliin. Se saavutettiin, ja vieläpä ilman suurempia hankaluuksia.
– Todella onnistunut reissu. Sosiaalinen puoli oli tietenkin koko homman suola. Se, että sai tehdä yhdessä kavereiden kanssa.
Rantanen, Liukkonen, Rossi, Lehtonen, Lehto, Tamminen, Vaattovaara ja Ketola tuntevat toisensa lapsuusajan harrastuksista. Heistä yhtä vaille kaikki asuvat edelleen Turun seudulla.
Alustavia suunnitelmia tulevan varalle on jo punottu.
– Ensi kesänäkin polkujuostaan. Silloin kilometrimäärä on kolminumeroinen, Rossi paljastaa.
