Kevään aluevaaleissa Tuomas Ahon (kok.) kampanja oli Kaarinassa selkeästi kallein: oman vaalirahoitusilmoituksensa mukaan häneltä kului kampanjointiin 5 293 euroa, ja se meni lähes tyystin omista varoista. Hän on nyt Varhan varavaltuutettu.
Kaarinalaisista tuplaehdokkaista eli niin Varhan aluevaltuutetuksi kuin Kaarinan valtuustoonkin keväällä pyrkinyt Åsa Gustafsson (kesk.) käytti kampanjointiinsa eniten rahaa. Kampanjakulut olivat 3 250 euroa.
Eniten ulkopuolista vaalirahoitusta puolestaan sai tuplaehdokas Niina Alho (sd.), jonka kampanjassa tuen osuus oli vajaat 2 800 euroa.
Gustafsson ja Alho rahoittivat käytännössä koko kampanjointinsa ulkopuolisella tuella. Gustafssonille peräti 2 750 euroa tuli vaalitukena Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -yhdistykseltä ja sen lisäksi hän ilmoitti saaneensa vielä yksityistä tukea 500 euroa. Omaa rahaa hän ei käyttänyt vaalityöhön oman ilmoituksensa perusteella euroakaan. Hän pääsi läpi vain Kaarinan kaupunginvaltuustoon.
Alhoa tuettiin eniten
Alho sai siis eniten ulkopuolista vaalirahoitusta ja hän käytti vaalikampanjaansa kaarinalaisista kuntavaaliehdokkaista kolmanneksi eniten euroja. Kampanjointi tuotti tulosta: hän oli Kaarinassa vaalien ääniharava ja nyt Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Varhan vaaleissa hän sai viidenneksi eniten ääniä ja nousi Varhan aluehallituksen puheenjohtajaksi.
Alho sai kaikkiaan 2 774 euroa vaalitukea ja käytti kampanjointiin 2 850 euroa, eli omaa rahaa kului vain vajaat 80 euroa. Alhon tuki tuli Osuuskunta Tradekalta (1 000 euroa) ja toinen nimetty tukija oli Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry (1 024,20). Yrityksiltä tukea kertyi kaikkiaan 1 750 euroa, mutta tuet on eriteltävä vain siltä osin, kun yksittäisen tuen määrä ylittää 800 euroa.
Kaarinassa vaalikampanjan suuruuden suhteen vain hiukan Gustafssonin perään jäi kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokkaana ollut Jari Tulonen, jonka kampanjointiin rahaa kului yhteensä reilut 3 200 euroa. Varavaltuutetuksi päätynyt Tulonen käytti kampanjointiin vain omia varojaan.
Eniten yrityksiltä tukea saanut ehdokas Kaarinassa oli Petri Kannisto (kok.), joka ilmoitti saaneensa ulkopuolista tukea yhteensä 2 476,54 euroa. Tukijat olivat Kilosport Liikuntapalvelut Oy (1 476,54 e) ja JAS-Holding Oy (1 000 e). Hänkään ei omia varoja kampanjointiin käyttänyt lainkaan.
Muutama kiinnostava poiminta kertoo, että isosti vaaleihin panosti muun muassa vihreiden Hanna-Kaisa Heino, joka ilmoitti vaalikampanjakuluiksi reilut 2 600 euroa. Lisäksi Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland oli merkittävä vaalirahoittaja myös Mika Lankiselle (r.). Hän sai yhdistykseltä 2 000 euron tuen, mikä nosti hänet kaarinalaisehdokkaissa neljänneksi eniten ulkopuolista tukea saaneeksi. Lankinen jäi rannalle molemmissa vaaleissa.
Kaarinan kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut kokoomuksen ääniharava Mikko Aaltonen käytti vaalikampanjaan vain omia varojaan 970 euroa. Aaltonen on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Työväenyhdistys tuki näkyvästi
Lähes kaikki kaarinalaiset tuplaehdokkaat saivat vaalityöhönsä ulkopuolista tukea. Toki osa vain vähäsen, eikä osa silti juurikaan ilmoittanut kampanjakuluja.
Merkittävimmin puoluerahoitusta saivat Kaarinassa demariehdokkaat ja maksajana useilla mainitaan Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys. Itse asiassa nopeasti laskien ilmoitetuista tuistakin kertyy jo noin 7 000 euron tukisumma, jonka yhdistys jakoi osalle ehdokkaista.
Esimerkiksi demareiden Terhi Manninen sai ja käytti kampanjointiin noin 1 500 euroa ja tukea hän sai Esa Vuori Oy:ltä (880 e) ja loput ilmoituksensa mukaan puolueelta. Muita merkittäviä summia, joissa maksajiksi ilmoitettiin Piikkiön työväenyhdistys, listasivat Suvi Simelius-Nieminen ja Ritva-Liisa Lehtonen (1 300 e), Niina Alho (1 024 e) ja Arto Elo (700 e).
Muutama muukin kirjasi ilmoituksiinsa pienempiä summia joko puolue- tai puolueyhdistyksen antamaa rahoitusta, maksajaa tarkemmin yksilöimättä.
Vaikka yritystukien oletetaan kohdistuvan merkittävästi yleensä kokoomuslaisille ehdokkaille, niin vaalirahoitusilmoitusten mukaan näin ei Kaarinassa ainakaan näissä vaaleissa ollut. Merkittävin yksittäinen yritystukija oli edellä mainittu JAS-Holding, joka antoi tukea tuhat euroa myös Matti Uimoselle (kok.).
Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuki esimerkiksi Katri Kapasen (vas.) kampanjointia 1 000 eurolla. Kapanen sai Kaarinassa kuntavaaliehdokkaista kolmanneksi suurimman äänimäärän ja on nyt aluevaltuuston varajäsen.
FAKTA: Omantunnon mukaan
- Vaalirahoitusilmoituksissa alue- ja kuntapoliitikot raportoivat vaalikampanjansa lopullisen rahoituksen ja kulut sekä tiedot, keneltä tai miltä tahoilta rahoitus kampanjaan on saatu. Vaalirahoitusilmoitukset ovat katsottavissa Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n vaalirahoitus.fi-verkkopalvelussa kunnittain ja hyvinvointialueittain.
- Vaalirahoitusilmoitus perustuu ehdokkaiden omaan ilmoitukseen ja sen tekevät vain valitut ja varasijalle yltäneet. Mikäli ehdokas näkee, että vaalikampanjan rahoitus jää kaikkineen alle 800 euron, ilmoitukseen ei tarvita kuin yksi rasti.
- Tästä huolimatta yllättävän moni haluaa myös ilmoittaa julkisesti joko nolla euroa tai sitten muutaman kympin tai satasten kulut. Näin tulee ilmi myös se, että satasia saivat eri puolueilta ja paikallisyhdistyksiltä toki useiden puolueiden ehdokkaat.
- Kaarinassa vaalirahoitusilmoitus puuttuu edelleen seitsemältä ehdokkaalta, joista neljä on demareita, kaksi kokoomuksesta ja yksi perussuomalainen.
