– Arvon ritarit, kokous on aloitettu!
Puheenjohtaja Kari Nurmi napauttaa ritariluolan nurkassa sijaitsevan baaritiskin pöytään ja siten Littoisten Ohraritarien kuukausikokous on saanut alkunsa. Tasainen puheensorina leviää nahkasohvin, jakkaroin sekä pöydin kalustettuun saliin, kun asialistalla siirrytään tärkeimpään kohtaan: eli miten ja missä järjestetään syksyn pubikierros, ja kenen vastuulla puolestaan on kesäjuhlien tarjottavat sekä saunan lämmitys?
– Kai Reka saunan kattoo valmiiks? Ja kenen vastuul se pubikierros oli? kysyy eräs ritareista nahkasohvan kulmalta.
Reka nyökkää, ja pubikierroksenkin suunnittelija kertoo olevansa jo pitkällä syksyn kohokohdan lähestyessä. Tunnelma on kuin missä tahansa äijäporukan illanvietossa. Joskin nyt kyseessä on sunnuntai-ilta, ja kokouksiakin tällä melko vaihtumattomalla porukalla on takana jo noin 360. Määrä ei silti ole korvannut laatua, vaan pikemminkin päinvastoin.
– 27 on asetettu ritarien maksimimääräksi, ja nyt meillä on jäseniä yksi vähemmän. Monet ovat vanhoja tuttuja jo kouluajoilta, ja moni olutseuran jäsenistä on ollut mukana aivan 30-vuotisen taipaleen alusta lähtien. Eli ihan lapsuudentuttuja, kouluajoista lähtien. Täällä muistellaan toki vanhoja, mutta vaihdetaan myös ajankohtaiset kuulumiset hyvässä ja keskenään äärimmäisen tutussa porukassa, puheenjohtajana viime vuodet toiminut Nurmi taustoittaa.
Olut keskiössä, mutta ei keskellä
Aivan, olut. Sehän se tietysti ajaa Ohraritarit kerran kuussa yhteen, mutta vaikka olut on tietysti olutseurassa tärkeässä roolissa, on perimmäinen syy yhdistystoimintaan kuitenkin huomattavasti laajempi.
– No totta kai olutseuralla olut on tärkeässä roolissa, mutta kyllä tänne tullaan ennen kaikkea tapaamaan hyviä ystäviä ja tuttavia. Yleensä juttu jatkuu miltei suoraan siitä mihin viime kerralla jäätiin, sanoo Vesa Eronen.
Ja jotta voi olla Littoisten Ohraritari, pitää olla joko littoislainen tai vähintään joskus asunut Littoisissa. Sekin rajaa jo aika paljon potentiaalisia jäseniä pois.
– Tämä on vähän sellainen porukka, että tänne kutsutaan, eikä haeta mukaan, täsmentää yhdistyksen sihteeri Harri Rantala.
30 vuoden historia
Alun perin Littoisten Ohraritarit perustettiin maaliskuussa 1995, ja perustamiskokousta vietettiin missäpä muualla kuin Littoisten sydämessä, Akselin Tuvassa. Yhdistys myös kokousti samassa paikassa vuosikausia, kunnes tuli aika siirtyä nykyiseen ritariluolaan. Sen enempää sijaintia paljastamatta sekin löytyy aivan keskeiseltä paikalta Littoisista.
12 vuosittaisen kuukausikokouksen lisäksi vakiintuneisiin vuositapahtumiin kuuluvat myös kesä-, vuosi- ja joulujuhlat, syyskauden pub-kierros, mutta onpa Littoisten Ohraritareita yhdistävä tekijä myös jalkapallo. Moni olutseuran jäsenistä on aloittanut juniorina jalkapallon paikallisessa LTU:ssa, joten myös monen ystävyys on saanut alkunsa viheriöllä.
Paikallisen LTU:n peleissä ritarit ovat olleet tuttu näky jo pitkään, mutta jalkapallon perässä on matkattu kirjaimellisesti myös merta edemmäs monesti.
– Kaikkiaan seitsemän reissua on tehty, ja kahdeksas on suunnitteilla. Jos kokouksissa ehtii vaihtamaan nopeasti kuulumiset, pääsee noilla reissuilla ”parantamaan maailmaa” sitten jo ihan eri tavalla. Kai se on sitä kuuluisaa vastapainoa myös arjen kiireille, tuumii Mika Pyyhtiä.
Satojen oluiden maistelukokemus
Kun ne tärkeimmät, eli kuulumiset on vaihdettu, on aika siirtyä toiseen jokaisen kokouksen kohokohtaan. Eli tietysti oluenmaisteluun. Ideana on, että jokaiseen kokoukseen joku tai jotkut jäsenistä tuovat 1–3 olutta jäsenten maisteltaviksi, minkä jälkeen oluet tietysti myös arvioidaan. Asteikko on koulumaailmasta tuttu 4–10, ja tällä kertaa maisteluvuorossa ollut Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Summer Ale saa kesähelteen siivittämänä raadilta hyväksyvän arvion.
– Todella kesäinen, raikas olut. Ei ollenkaan hassumpi, tuumii Jouni Eronen.
Voisi kuvitella, että 30 vuoden ja 360 kuukausikokouksen aikana olisi maisteltu jo kaikki oluet mitä marketeista löytyy ja vieläpä moneen kertaan, mutta itse asiassa pienpanimoiden viimeisen 10 vuoden esiinmarssi on tuonut aivan uutta puhtia myös olutharrastajien maistelutalkoisiin. Kaarinassakin on tuolla ajanjaksolla ollut useampi pienpanimo, jotka ovat tuottaneet jatkuvasti uusia oluita markkinoille.
– Jos miettii sitä maailmaa missä oltiin Littoisten Ohraritareiden alkutaipaleella niin onhan valikoima muuttunut aivan valtavasti. On tullut ipoja, apoja, hapanoluita, lagereita monenlaisella twistillä, aivan kaikenlaista uutta. Ja pienpanimot vieläpä kehittelevät joka vuosi useita eri sesonkituotteita, joita on myynnissä vain vähän aikaa. Kyllä uutta riittää meillekin arvioitavaksi joka kuukausi, Pyyhtiä sanoo.
Näyttää siis hyvin vahvasti siltä, että kymmenen vuoden päästä Littoisten Ohraritarit viettävät jälleen tasavuotissyntymäpäiviä, ja tuolloin maisteltuja oluita lienee arviointiarkistossa jälleen kolminumeroinen määrä lisää.
