Tuoreen Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset ovat varovaisempia kuin muualla Suomessa. Suhdannenäkymät, investointihalukkuus ja kannattavuusodotukset ovat alueella muuta maata heikompia.
Paikallisten pk-yritysten suhdanneodotukset ovat negatiivisia: seuraavan 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on -5, kun esimerkiksi naapurimaakuntien odotukset ovat jo positiivisia, kertoo torstaina 11. syyskuuta julkaistu Pk-yritysbarometri. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Valtakunnallisessa vertailussa pk-yritysten suhdannenäkymät nousivat positiivisiksi viime kevään negatiivisten lukujen jälkeen. Keväällä yleistä suhdannetta kuvaava saldoluku oli Varsinais-Suomessa -2, kun se vuosi sitten oli vielä nollassa. Koko maan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on nyt +3.
– Vakka-Suomessa ja Turussa suhdanneodotukset ovat alueellamme kaikkein pessimistisimpiä. Palvelualan yrityksillä epävarmuus on yleisesti kaikkein suurinta, ja niitä Turun seudulla on määrällisesti eniten, Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén toteaa tiedotteessa.
Seutukunnista positiivisimmat odotukset ovat Salon seudulla, missä yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +9. Wirén odottaa, että muidenkin seutukuntien odotukset kääntyvät ensi kevääseen mennessä positiivisemmiksi.
– Yleisessä suhdanteessa on hienoisia paranemisen merkkejä ja vahva odotuksemme on, että myös Varsinais-Suomessa pk-yritysten suhdannepohja on nyt nähty. Kuluttajien ostovoima ja -halukkuus kääntyvät hiljalleen inflaation hidastumisen ja korkojen laskun myötä, Wirén uumoilee.
Liikevaihto kasvaa, kannattavuus heikkenee
Henkilöstömäärän kehitykseen suhtaudutaan Varsinais-Suomessa hienoisella varauksella. Henkilöstön määrän saldoluku on -1, kun koko maassa se on +3. Esimerkiksi Pirkanmaalla työllistämistä kuvaava saldoluku on +11.
Varsinaissuomalaiset pk-yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan (+3), vaikka kannattavuuden odotetaan heikkenevän (-13). Koko maassa vastaavat luvut ovat +10 ja -5.
Investointien arvon kehitys on Varsinais-Suomessa edelleen selvästi negatiivinen (-14), ja myös tuotannon ja tuotteiden kehitykseen suhtaudutaan varovaisesti.
– Orpon hallitus kertoi budjettiriihessään, että se aikoo tehdä päätöksiä yritysten kasvun tueksi erillisen kasvupaketin muodossa. Odotukset tätä pakettia kohtaan ovat kovat. Tarvitaan kunnianhimoisia mutta realistia uudistuksia, ja esimerkiksi hankintalaki ja työmarkkinauudistukset on saatava pikaisesti päätöksentekoon, Wirén painottaa.
Kasvuhakuisia yrityksiä on Varsinais-Suomessa 39 prosenttia vastaajista, mikä on lähellä valtakunnallista tasoa. Vientiyritysten osuus on 22 prosenttia, ja tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat ja muut EU-maat.
Rahoitusta 33 prosentille
Pk-yritysbarometriin vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä 33 prosenttia on tarvinnut rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta haetaan erityisesti kone- ja laiteinvestointeihin sekä käyttöpääomaan.
Kehittämistarpeet painottuvat markkinointiin, henkilöstön osaamiseen ja tuotantoon liittyviin teemoihin.
– Rahoituksen tarve oli kolmanneksella yrityksistä, mutta rahoitusta sai vain noin 60 prosenttia. 15 prosenttia ei saanut rahoitusta ja 24 prosenttia ei edes hakenut sitä, Finnveran aluepäällikkö Jyrki Isotalo aloittaa.
– Rahoituksen saatavuus on siinä mielessä jonkinasteinen este investointien ja muiden tarpeiden toteuttamiselle. Maksuvaikeuksia on ollut jopa viidenneksellä kaikista vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Yrityksiä, jotka aikovat hakea rahoitusta, on Varsinais-Suomessa hieman vähemmän kuin koko maassa, ja samalla niiden osuus on laskenut keväästä, hän jatkaa.
Taloudellinen aktiivisuus on kuitenkin noussut ja monien yritysten tilauskannat ovat hyvällä tasolla.
– Kannustamme yrityksiä investoimaan nyt, kun korot ovat alhaalla ja osaavaa työvoimaa on saatavilla. Usein kasvua pitää hakea myös vientimarkkinoilta, koska kotimarkkinamme on rajallinen, Isotalo katsoo.
Pk-yritysbarometri kartoittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä talouden kehityksestä, kasvusta ja kansainvälistymisestä. Syksyn 2025 tutkimukseen vastasi 376 varsinaissuomalaista pk-yritystä ja valtakunnallisesti 4 200. Kysely toteutettiin verkossa kesä-heinäkuussa.
