Kaarinalaisilla on nopeusmittausten perusteella melko raskas kaasujalka. Kaarinan kaupungin alueella on 13 pysyvää nopeusnäyttötaulua, joista Kaarina-lehti pääsi tarkastelemaan kahdeksan tuloksia.
Eniten ylinopeuksia mitattiin Pyhän Katariinan tien varrelta, jossa yli 70 prosenttia kuljettajista ajoi yli sallitun 40 kilometrin tuntinopeuden. Piispanlähteen päiväkodin ja koulujen läheisyydessä kuljettajien keskinopeus kuluvan vuoden kesäkuulta syyskuulle oli 44 km/h ja 15 prosenttia kuljettajista ajoi yli 50 km/h. Hurjin nopeus, joka nopeusnäyttötauluun tuona ajankohtana tallentui, oli 131 km/h.
Reippaasti kaasupoljinta poljettiin myös Koriston Vaakunatien eteläpäässä, jossa yli 60 prosenttia kuskeista ajeli sallittua 40 kilometrin tuntinopeutta kovempaa. Keskinopeus tiellä kohosi 43 km/h:een ja 15 prosenttia kuljettajista ajoi yli 51 km/h.
Myös Littoisten Verkakaarella 50 kilometrin tuntinopeus oli yli puolelle kuljettajista liian alhainen, keskinopeuden kohotessa 52 kilometriin tunnissa. Muista mittauspisteistä poiketen Verkakaaren tiedot ovat vuoden 2024 syksyltä.
Maltillisempaa nopeutta noudatettiin Hovirinnantiellä, Keskikesäntiellä, Poikluomantiellä sekä Koulumestarinkadulla, joissa kaikissa keskinopeudet jäivät alle sallittujen rajoitusten.
Lähde: Kaarinan kaupunki.
Peltipoliisit suunnitteilla
Pyhän Katariinan tien nopeusrajoitusten ylitykset eivät ole Kaarinan kaupungin infrapalveluiden toimistoinsinööri Elise Tuomolalle yllätys. Sieltä kovista ajonopeuksista tulee säännöllisesti palautetta asukkailta. Vilkkaalle bussireitille hidastetöyssyt eivät sovi, mutta infrapalveluilla on asiaan parannusehdotus.
– Siihen on suunnitteilla Kaarinan ensimmäiset peltipoliisit eli automaattiset liikenneturvallisuuskamerat, Tuomola kertoo.
Peltipoliiseja toivottiin jo kuluvan vuoden budjettiin, mutta rahaa ei tullut. Ensi vuoden investointilistalta ehdotus löytyy taas ja Tuomola toivoo sen menevän tällä kerralla maaliin asti.
Mikäli liikenneturvallisuuskamerat menevät kaupungin talousarviossa läpi, vaatii niiden asennus vielä poliisin hyväksynnän. Tuomola korostaakin, ettei kaupungilla ole sakotusoikeutta, vaikka nopeuksia seurataankin, vaan virallista nopeusvalvontaa tekee poliisi. Poliisille voi myös vinkata paikoista, joissa valvontaa kannattaa tehdä. Liikennevalvontapyynnön voi tehdä poliisin verkkosivuilla.
Hidastetöyssyt eivät sovi kaikkialle
Pysyvät nopeusnäyttötaulut on sijoitettu koulujen lähelle sekä isommille kaduille, joille muunlaiset hidasteet eivät sovellu. Niiden lisäksi kaupungilla on muutamia lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja siirreltäviä näyttöjä, joiden paikkaa vaihdetaan asukkaiden palautteiden perusteella.
– Me tarvitsemme hidastepistepisteytyksiin ja päätöksentekoon ihan mitattuja nopeuksia, ettemme ole pelkästään yhden asukkaan sanomisten varassa, Tuomola selittää.
Hidastepisteytystä käytetään, kun pohditaan onko jollekin katuosuudelle tarve tehdä liikennettä hidastavia toimenpiteitä. Siinä arvioidaan esimerkiksi ajonopeudet, ympäristöseikat, kuten koulut ja leikkipuistot, läpiajot, bussireitit ja se, kulkeeko ajoradan rinnalla erillinen jalkakäytävä ja pyörätie. Jos pisteytys täyttyy, voidaan kadulle suunnitella ajonopeuksia laskevia hidasteita, kuten hidastetöyssyjä.
Ihan joka paikkaan hidastetöyssyt eivät sovi. Tuomola kertoo, että töyssyä ei voi esimerkiksi rakentaa alueelle, jossa maaperä on savea, ja jossa rakennukset sijaitsevat lähellä katua, sillä töyssy aiheuttaa tärinää.
– Tärähdys kulkee rakennuksiin ja siellä helisevät astiat hyllyillä. Siitä saattaa myös tulla rakennevaurioita kiinteistöihin, hän selventää
Autoilijat isossa vastuussa
Hidastetöyssyjen lisäksi Kaarinassa on käytössä korotettuja suojateitä ja liittymiä sekä suojateiden keskisaarekkeita, joilla parannetaan erityisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Ajonopeuksia alentavia katujen kavennuksia on Tuomolan mukaan käytössä vielä varsin vähän. Näiden lisäksi nopeusnäyttötauluilla pyritään alentamaan ajonopeuksia.
– Ne on tarkoitettu siihen, että ne muistuttelevat autoilijoille, mikä oikea nopeusrajoitus tiellä on. Ne luovat sellaista sosiaalista painetta, Tuomola selittää.
Tuomolan mukaan Kaarinassa ei ole rakenteellisesti liikenneturvallisuuden kannalta haastavia alueita. Jos kaikki kuljettajat noudattaisivat liikennesääntöjä, ei ongelmia olisi.
– Kaupunki ei pysty vaikuttamaan siihen, miten autoilijat ajavat. Kyllä se ratkaisu siellä penkin ja ratin välissä tehdään. Liikennemerkit eivät ole koristeita, niitä pitää jokaisen noudattaa, hän toteaa.
