Kohistu rakentamislaki astui voimaan vuoden alussa. Sen myötä alle 30 neliön talousrakennuksia saa rakentaa tontille kyselemättä lupia rakennusvalvonnasta. Samalla rakennuttajien omalle vastuulle siirtyi perehtyminen kaava- ja palomääräyksiin sekä muihin asetuksiin.
Kaarinan rakennusvalvontapäällikkö Markku Aro, onko uusi laki tuonut ongelmia Kaarinassa?
– Tähän on liian aikaista vastata. Konflikteja ei ole tullut vastaan, mutta konkreettiset vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta parin vuoden päästä.
Ovatko rakennusvalvonnan lupapinot pienentyneet?
– Asuntorakentaminen on tällä hetkellä muutenkin pysähdyksissä, joten on vaikea verrata aikaan ennen lain voimaantuloa. Todennäköisesti rakentamisen määrä lähtee kunnon kasvuun aikaisintaan vuonna 2027.
Jahka rakentaminen piristyy, luvat saa todennäköisesti nopeammin kuin aiemmin. Osasyynä on, että lupakäsittelyyn on tulossa tekoälyä valtakunnallisesti käyttöön. Silloin kone tarkistaa hankkeesta, että se täyttää tekniset edellytykset.
Ovatko puhelimet käyneet kuumina, kun ihmiset ovat kaivanneet neuvontaa uudesta laista?
– Kyllä. Ja ihan rakennusvalvonnan duunia tämä on, eli saa soittaa. Kyselyitä uudesta laista oli paljon jo viime vuonna.
Mitä uudesta laista on kysytty eniten?
– Onko tontilla rakennusoikeutta ja saako laittaa rakennuksen sinne, mihin haluaa.
Nämä voi toki usein itsekin selvittää. Verkosta Turun karttapalvelusta löytyy, mitä asemakaava ja rakennusjärjestys määräävät oman tontin rakennusoikeudesta ja rakennusten sijoittelusta. Mikäli tontilla ollaan yleiskaavan varassa tai se on kaavoittamaton, kannattaa soittaa meille, sillä niissä on enemmän tulkitsemista.
Ylivoimaisena ykköskysymyksenä on myös, millainen varustelutaso talousrakennuksessa saa olla, jotta sitä ei lasketa lupien varassa olevaksi asuinrakennukseksi. Ympäristöministeriön tulkinnan mukaan raja menee liedessä.
Talousrakennuksessa saa siis olla takka, kiuas, keittolevy ja jopa hellakamiina mutta ei sähkö-, kaasu- tai puuliettä. Tämä on aiheuttanut paljon hämmennystä. Lisäksi talousrakennuksessa saa olla sähköt, vesi ja lämmöneristys.
Mitä isoimpia väärinkäsitysten riskejä näet uudessa laissa?
– Osa ihmisistä luultavasti olettaa, että mitään lupia ei enää tarvitse kysyä alle 30 neliön talousrakennuksista. Vaikka esimerkiksi saunan saakin rakentaa nykyään ilman rakentamislupaa, sen jätevesijärjestelmä voi vaatia lupaprosessin. Saunaa ei voi käyttää peseytymiseen ennen kuin on varmistettu kunnan rakennusvalvonnan kanta asiaan.
Hanke voi myös vaatia poikkeamisluvan, jos talousrakennus halutaan esimerkiksi kaavan rakennusalueen ulkopuolelle.
Kaikki eivät todennäköisesti ole huomanneet, että verottajaa on aina informoitava yli viiden neliön rakennuksista, myös katoksista.
Lisäksi kaikista ääripäistä löytyy ihmisiä. Osa todennäköisesti on varmoja, että no nyt voi mennä ja ostaa varaston ja laittaa sen pihalle ihan mihin vain. Kyllä nykyäänkin pitää noudattaa määräyksiä, mutta aiemmin niiden tarkistamisen pystyi jättämään rakennusvalvonnan tehtäväksi. Esimerkiksi naapureita pitää yhä kuulla ja paloturvallisuusetäisyyksiä noudattaa.
Lakimuutosta pidän itsessään tervetulleena keinona vähentää byrokratiaa. Emme me näitä talousrakennuksia ole erityisesti halunneet pyöritettäväksi rakennusvalvontaan.
Kaarinan uusi rakennusvalvontapäällikkö asuu rivitalossa
Kaarinan pitkäaikainen johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä lähti keväällä eläkkeelle. Uutena rakennusvalvontapäällikkönä aloitti elokuun alussa Markku Aro. Hän on aiemmin tuttu Naantalin, Maskun, Lemun ja Vahdon rakennusvalvonnasta.
– Kaarina on nyt omalla työhistoriallani selvästi isoin, Varsinais-Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, hän miettii.
Alku on sujunut mukavasti, vaikka rakentaminen onkin valtakunnallisesti jäissä. Mikään ei ole Kaarinassa yllättänyt häntä, vaikka mittakaava onkin nyt isompi kuin hänen aiemmissa työpaikoissaan.
Mökillä nikkaroidaan
Aro asuu Liedossa, mutta hänen lähipiiriään löytyy Kaarinasta. Alun perin hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja mökki sijaitsee Keski-Suomessa.
Aron oma koti on tällä hetkellä rivitalo. Mökillä hän on tehnyt peruskorjausta ja rakentanut uusia rakennuksia. Lisäksi hän kertoo nauttivansa matkustelusta ja kalastuksesta.
Koulutukseltaan Aro on rakennustekniikan YAMK-insinööri. Hän on työskennellyt rakennusvalvonnassa parikymmentä vuotta, ja lisäksi hänellä on kokemuksia rakennusalan suunnittelu- ja konsulttitehtävistä. Mikä hänet houkutteli alun perin alalle?
– No, meitä on kolme veljestä, ja olemme kaikki toimineet jonkin kunnan rakennustarkastajana. Tekniset asiat ja rakentaminen ovat nuoresta saakka olleet itselle tärkeitä.
Aron uusperheeseen kuuluu vaimo, kolme kotoa muuttanutta lasta sekä viisi lastenlasta.
