Mihin menet, Piikkiön yhtenäiskoulu? – sivistyslautakunta ei hyväksynyt hankesuunnitelmaa, kaupunginhallitus saattaa käyttää otto-oikeuttaan

0
Piikkiön nykyinen yhtenäiskoulu on laajalti sisäilmaongelmainen. Rakennusten ensimmäiset osat valmistuivat vuonna 1957, ja kunto-ongelmat ovat sitä suurempia, mitä vanhempiin rakennusosiin mennään. Kuva: TS/Jane Iltanen

Piikkiön yhtenäiskoulun tulevaisuus on vielä monilta osin avoinna.

Kaarinan sivistyslautakunta kävi läpi yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa keskiviikkona 1. lokakuuta. Lautakunnalle esitettiin suunnitelman hyväksymistä, mutta asia päätettiin palauttaa viranhaltijavalmisteluun.

Uutta yhtenäiskoulua kaavaillaan nykyisen paikalle. Lautakunnan puheenjohtaja Ulla Myntt-Rinne (kok.) totesi muutosehdotuksessaan, että mahdollisia muita rakennuspaikkoja olisi vielä syytä kartoittaa.

Nykyisessä koulussa on tarkoitus opiskella samaan aikaan, kun sitä puretaan ja uutta rakennetaan. Lautakunta kaipaa lisäselvitystä siitä, onko toimintatapa riittävän terveysturvallinen.

Kaarinan sivistysjohtaja Elina Heikkilä toivoo, että asian käsittelyä päästään jatkamaan lautakunnan seuraavassa kokouksessa 5. marraskuuta. Voi kuitenkin olla, että kaupunginhallitus puuttuu peliin ennen sitä.

– Hanke on viivästymässä tarpeettomasti. Keskustelemme otto-oikeuden käyttämisestä kaupunginhallituksen puheenjohtajan (Mikko Aaltonen, kok.) kanssa, kaupunginjohtaja Harri Virta otaksui kaupunginvaltuuston kokouksessa 6. lokakuuta.

Sivistyslautakunnan nuijankopautus olisi vasta ensimmäinen askel kohti lopullista päätöstä. Hankesuunnitelman on läpäistävä myös teknisen lautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittely.

Kaarinan sivistyslautakunnalle esiteltiin Piikkiön yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa, mutta lautakunta palautti asian viranhaltijavalmisteluun. Kuva: TS/Jane Iltanen

750 lasta ja nuorta

Hankesuunnitelmassa – jota sivistyslautakunta ei siis suoriltaan hyväksynyt – mainitaan, että Piikkiön yhtenäiskoulun tilat suunnitellaan 2-sarjaiselle alakoululle ja 4-sarjaiselle yläkoululle. Hankkeeseen sisällytetään lisäksi tilat kahdelle esiopetusryhmälle.

Luokkatilat mitoitetaan siten, että vuosiluokkien 1–2 opetustiloihin mahtuu 25 oppilasta ja vuosiluokkien 3–9 opetustiloihin 30 oppilasta. Valmistelussa on otettu huomioon lisärakentamismahdollisuus enintään 100 oppilaan lisätiloille.

Suunnittelussa käytettävät lapsimäärät ovat yhteensä 700 peruskoulun oppilasta ja 50 esiopetukseen osallistuvaa lasta. Näiden määrien mukaan mitoitetaan keittiö, ruokala, eteiset, käytävät, erikoisluokat, henkilökunnan tilat ja ulkoalueet.

Piikkiön yhtenäiskoulussa on nykyisellään noin 600 oppilasta.

Vanhassa ei vara parempi

Piikkiön nykyinen yhtenäiskoulu on laajalti sisäilmaongelmainen. Koululle hankittiin kuluvan lukuvuoden alussa neljä luokkatilaa käsittävä väistötilakokonaisuus.

Yhtenäiskoulu koostuu eteläosaan sijoittuvasta alakoulusta ja sen pohjoispuolella olevasta yläkoulusiivestä. Rakennusten ensimmäiset osat valmistuivat vuonna 1957.

Kunto-ongelmat ovat sitä suurempia, mitä vanhempiin rakennusosiin mennään. Rakennuksen kaikissa osissa on todettu yhteisenä ongelmana alapohjan täyttömateriaalien koostumus ja painuminen.

Piikkiön yhtenäiskoulu tammikuisessa ilmakuvassa. Kuva: Jan Sundman

Uudisrakentaminen arvioidaan halvimmaksi

Hankesuunnitelman vaihtoehtoina kartoitettiin peruskorjausta, uudisrakentamista sekä näiden hybridiä.

Puhtaasti peruskorjaukseen perustuvaa vaihtoehtoa ei suositella teknis-taloudellisista syistä. Kaikkia riskejä ei saada poistettua kiinteistöstä eikä sille voida luvata toivottua käyttöikää, hankesuunnitelmassa todetaan.

Kustannukset ovat korkeammat kuin uudisrakentamisessa, ja kustannusten lopullisen tason ennustaminen on osittain hankalaa. Vaurioiden laajuus selviää vasta rakenteita avattaessa.

Hybridimallissa on sama akilleen kantapää: kaikkia riskirakenteita ei välttämättä kyetä poistamaan.

Uudisrakentaminen on riskittömintä. Se mahdollistaa tilaohjelman ja hankesuunnitelmalle annettujen reunaehtojen toteutumisen, minkä lisäksi rakennuksen käytönaikaiset kustannukset ovat edullisimmat ja suunniteltu käyttöikä mahdollinen. Myös investointikustannukset ovat edullisimmat.

Hankesuunnitelman laskelmissa uudisrakennusvaihtoehto kustantaa 40,1 miljoonaa euroa. Peruskorjaaminen maksaa tämänhetkisen arvion mukaan 46,7 miljoonaa euroa ja hybridimalli pyöristettynä saman verran.

Peruskorjausta sisältävät vaihtoehdot vaativat väistötilaratkaisua. Moisen karkea kustannusarvio puolelle oppilasmäärälle on seitsemän miljoonaa euroa.

Häiriöherkkä aikataulu

Rakentamaan päästään kenties parin vuoden kuluessa, mutta aikataulu on hyvin häiriöherkkä: päätöksenteon venyessä koko projekti venyy.

Hankesuunnitelmassa aikataulu on laadittu siten, että suuremmilta kompastuskiviltä vältytään. Mikäli poliittiset päätökset nuijitaan sutjakkaasti, seuraavan suunnitteluvaiheen kilpailutus voidaan aloittaa ensi vuoden alussa.

Mutkia tuli heti matkaan, kun hankesuunnitelma ei läpäissyt sivistyslautakunnan ensimmäistä käsittelyä.

Entäpä rakennushankkeen valmistuminen? Se ajoittuisi kaiken osuessa kohdilleen vuoteen 2030. Arvioon on kuitenkin suhtauduttava varauksella.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän