Rakennusala kahtiajakautunut: osalla paljon töitä, osalla vähemmän – ”Kaikkea ei pystytä millään tekemään, mitä tarjolla olisi”

0
Sami Kivelän rakennusliike on viime vuosina toteuttanut useampia näyttäviä huviloita saaristoon. Kuva yhdestä valmistumis- ja viimeistelyvaiheessa olevasta hirsihuvilasta.

Kaarinassa toimii reilut parisataa rakennusalan yritystä, joiden skaala vaihtelee toiminimiyrittäjistä kymmenien miljoonien liikevaihtoa pyörittäviin rakennusliikkeisiin. Soittokierros paljastaa, että vaikka julkisella sektorilla on hiljaisempaa ja taloyhtiöiden korjausvelka kasvaa, niin pienemmillä yrityksillä töitä riittää lähes ruuhkaksi asti.

– Välillä tuntuu kummalliselta, kun puhutaan kuinka rakennusalalla ei ole hommia, ja kaikilla, jotka itse tiedän, on tosi paljon hommia. Kaikkea ei pystytä millään tekemään, mitä tarjolla olisi, sanoo kaarinalainen Sami Kivelä, jonka yritys Rakennus S. Kivelä rakentaa ja remontoi alueella, joka ulottuu Raumalta Saloon.

– Pääsääntöisesti tehdään uudisrakentamista, saaristossa huvilarakentamista, mutta myös omakotitaloja, laajennuksia ja remontteja, hän jatkaa ja sanoo, että uudiskohteen tekeminen vie nopeasti puolisen vuotta.

– Paljon joutuu kysyjille sanomaan ei. Ei sitä vaan pysty ottamaan työn alle liian montaa uutta kohdetta.

Tällä hetkellä työn alla on kahdeksan uudiskohdetta ja kaksi saneerausta. Kaksi uudiskohdetta on alkamassa vielä loppuvuonna. Omilla palkkalistoilla on kuusi tekijää, mutta tämän päivän tekijävahvuus työmailla on 21. Siellä työskentelee alihankkijoita ja tekijöitä myös vuokratyöfirmasta.

RSK Oy:n liikevaihto on noussut. Juuri päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 1,35 miljoonaa.

Yrittäjän puheista kuuluu silti, että nälkä ei välttämättä kasva syödessä.

– Lähden siitä, että hommat pysyy hallittavina. Pitää olla tyytyväinen tähän tilanteeseen, liika on helposti liikaa. Pääpaino on siinä, että pystytään omin voiminkin 2–3 työmaata hoitamaan, mutta tuttujen alihankkijoiden avulla työmaiden määrä on nyt kasvanut.

Yrittäjän omat työpäivät ovat pitkälti hallinnollisia, eli laskennan ja seurannan lisäksi työmaakäyntejä, varastoinnin ja kuljetusten organisointia.

Reilusti toistakymmentä vuotta alalla toimineena Kivelä sanoo, että menestyäkseen ei kannata nirsoilla mitä töitä tehdään.

– Käytännössä on tullut tehtyä kaikkea maanrakennuksesta verhojen asennukseen.

Sami Kivelän yrityksen toimipaikka muutti kesällä halliin Avantin alueelle. Toimiston lisäksi hallissa on varastotilaa työkaluille ja tietysti materiaaleillekin, vaikka pääosin tiimien tarvitsemat työkalut ja materiaalit kulkevat mukana autoissa tai niitä varastoidaan työkohteissa.

Asiakkailta puuttuu uskallusta

Yrittäjä Jani Väkeväinen R.V. Groupista sanoo, että julkisella puolella asiakkaat eivät uskalla käynnistää projekteja, vaikka hinnoista päästäisiin sopuun. Hankkeita on tällä hetkellä jäissä arviolta puolen miljoonan edestä.

R.V. Group tekee erilaisia julki- ja linjasaneerauksia sekä pinnoituskohteiden urakointeja Turun seudulla. Edellisellä tilikaudella liikevaihto nousi jopa 4,5 miljoonaan euroon, mutta tänä vuonna palattaneen aiempaan 2,5 miljoonan tasoon. Väkeväinen sanoo, että viime kaudella yritys toteutti esimerkiksi ison linjasaneerauksen, mutta tänä vuonna ei yhtään.

Muuntautumiskykyä on heilläkin tarvittu.

– Nyt on tehty pienempiä hommia. Taloyhtiömarkkinat ovat olleet kauttaaltaan vaisut, niillä ei ole rohkeutta käynnistää projekteja.

Laskettavaa kyllä riittää, eli tarjouspyyntöjä tulee. Itse asiassa tarjouslaskentaa on tehty reilusti enemmän kuin vuosi sitten. Isommissa kohteissa kilpailijoita tulee ympäri Suomen, mikä on laskenut hintatasoa. Osassa kyse olisi aliurakoinnista.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 7–8 henkeä, ja lomautuksilta on vältytty. Väkeväisen yritysryppäässä on suunnitteluosaamista ja projektinhallintaa, ja toinen kilpailutekijä pärjäämisen kannalta on, että tekijöillä on laaja-alaista osaamista.

– Kun pystytään itse suunnittelemaan ja tekemään, ei ole jääty sijoilleen. Kaikenlaisia korjauksia ja pieniäkin hommia tehdään. Sisäilmasaneerauksia ja osakorjauksia. Palovaroitinten asennukset ovat olleet uusi osa-alue.

Väkeväinen on havainnoinut, että monia paikallisia alan yrityksiä on lopettanut toimintansa. Keskisuuria yrityksiä on myyty isommille toimijoille.

Tulevaisuuden osalta ensi vuosikin näyttää vielä haastavalta. Suunnittelupöydillä tiedetään olevan paljon tehtävää, mutta ongelmaksi voi tulla se, ettei alalle löydy osaavia tekijöitä.

– Hyvistä tekijöistä on pulaa yleisesti. Aika moni lopettaneista yrittäjistäkin on todennut yhdeksi syyksi, ettei löydy kunnon tekijöitä. Me olemme koettaneet ratkaista tätä panostamalla kumppanuuksiin.

Pulan hyvistä tekijöistä vahvistaa myös Sami Kivelä. Hän pystyy onnekseen hyödyntämään tuttuja ja turvallisia alihankkijoita.

– Kesällä oli jos jonkinlaista tekijää vuokratyöfirman kautta. Kun jotain rakennetaan, ja siitä on kuvat, niin pitäisi olla joku ymmärrys siitä.

”Kiinteistöt vanhenee ja korjausvelkaa tulee koko ajan lisää, eikä nykyinen korjausvauhti riitä sitä taittamaan.”

Kasvua pitää vielä odottaa

Reilu vuosi sitten osaksi Re:mount-konsernia siirtyneen kaarinalaisen Casaneera Oy:n toimitusjohtaja-työpäällikkö Pasi Jakonen arvelee, että julkisella puolella korjausvelka jatkaa kasvuaan. Tilanne tuskin kovin nopeasti tästä muuttuu.

– Kiinteistöt vanhenee ja korjausvelkaa tulee koko ajan lisää, eikä nykyinen korjausvauhti riitä sitä taittamaan.

Casaneera on erikoistunut saneeraus- ja korjausrakentamiseen ja yrityksen asiakkaita ovat kiinteistöosakeyhtiöt, taloyhtiöt ja muut erilaiset yhteisöt ja yritykset. Nettisivuilla yrityksen referenssilistalla näkyvät muun muassa valtion Senaatti-kiinteistöt, työeläkeyhtiö Varma sekä VR-Yhtymä.

Taloyhtiöiden osalta Jakonen sanoo, että niissä hallitukset ovat varovaisia, suorastaan varpaisillaan. Tarvittavia korjauksia siirretään.

Casaneera teki viimeksi päättyneellä tilikaudellaan lähes kuuden miljoonan euron liikevaihdon, mutta nyt toimitusjohtaja ennakoi, että tulevalla kaudella jäädään alle viiteen miljoonaan. Henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia ei kuitenkaan ole tehty.

Hän epäilee, että alalla on haasteellista vielä ainakin ensi vuoden syksyyn asti.

– Ensi vuosi tulee liian aikaisin, pahaa pelkään. Jos sitten loppuvuodesta ja seuraavana vuonna kirkastuisi. Kovasti sitä odotellaan, että saataisiin pientä kasvua.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän