Teksti: Laura Peltonen
Oppilaitoksissa omaa tekemistä joudutaan katsomaan tarkasti: päästöjä syntyy kaikesta toiminnasta ja niitä on pyrittävä vähentämään. Kompensaatio on muotisana, mutta se ei yksinään riitä. Kun tuotteita tehdään, syntyy päästöjä, jotka ostajan pitää huomioida.
Koulutussektorilla hankinnat ovat usein suurin päästölähde. Asia on näin sekä Turun ammattikorkeakoulussa että Liviassa.
Kestävän kehityksen koordinaattori ja yliopettaja Taru Konst kertoo, että myös työmatkat ja erityisesti kansainväliseen tutkimustoimintaan liittyvät lentomatkat ovat päästölähde Turun AMK:ssa. Kiinteistöjen päästöt on saatu pidettyä alhaisina.
Livia saa energiaa lannasta ja auringosta
Liviassa investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat kannattaneet. Nykyään jo 94 prosenttia energiasta on uusiutuvaa, sanoo Livian luontotiimin lehtori Raija Salmi.
Fossiilisten osuus on saatu minimoitua siirtymällä uusiutuvan kaukolämmön ja hakkeen käyttöön sekä ottamalla repertuaariin oma biokaasun, biodieselin ja aurinkoenergian tuotanto.
Biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa ja peltobiomassoja. Tuorlan ja Paimion kampuksilla on omat hakelaitokset. Lisäksi Liviassa käytettävä sähkö on uusiutuvaa.
Yksi merkittävä päästölähde ovat polttoaineet, joita kuluu työmatkoihin ja työkoneisiin. Toistaiseksi Liviassa käytetään fossiilisia polttoaineita, mutta uusiutuviakin vaihtoehtoja on harkittu. Livian toiminnasta syntyy myös maatalouden päästöjä, mutta toisaalta peltomaa myös sitoo paljon hiiltä, esimerkiksi hiili- ja peltometsäviljelyllä.
Metsät sitovat päästöjä
Livian 600 metsähehtaaria muodostavat oppilaitokselle suuren hiilinielun. Metsäpinta-alasta suurin osa on talousmetsää, joka toimii myös opetustarkoituksessa Livian metsäalan koulutuksessa, Salmi kertoo.
Lisäksi metsissä tehdään opetusmielessä erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi osaa metsästä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Livian metsistä pieni osa on suojeltua, kuten pääosa Tuorlan metsistä.
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja lajeja kuolee pois Suomenkin metsistä. Turun AMK haluaa suojella luonnon monimuotoisuutta, Konst toteaa.
– Meillä on harkinnassa kaksi metsäaluetta suojeltavaksi. AMK on kiinnostunut hankkimaan myös lisää tällaisia maa-alueita suojelutarkoituksessa, esimerkiksi Kaarinasta.
Konst ja Salmi pitävät tärkeänä, että oppilaitokset kantavat oman vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
– Meidän pitää olla yhteiskuntaa uudistava oppilaitos. Opiskelijoiden kautta opittu tietotaito siirtyy yrityksiin, kun he astuvat työelämään, Livian Salmi toteaa.
– Tehtävämme on kouluttaa muutoksentekijöitä, jotka muovaavat kestävämmäksi sekä työelämää että yhteiskuntaa. Meidän pitää toimia esimerkkinä, olla kehityksen kärjessä ja toimia kuten opetamme. Se on minun mielestäni meidän velvollisuutemme, Konst päättää.
