Teksti: Perttu Hemminki
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden työ sai juhlallisen lähtölaukauksen Tuorlassa tiistaina 14. toukokuuta. Aurinkoisen sään suomassa ulkoilmastartissa olivat mukana ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Lisäksi paikalla oli laaja kirjo vesiensuojelun ja elintarviketuotannon huippuasiantuntijoita.
Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg tiivisti monen paikallaolijan mietteet.
– Saaristomeri on meille ympäristö, jossa elämme ja josta elämme, hän sanoi.
”Tämä on suuri päivä Saaristomerelle ja myös itselleni. Tärkeintä on, ettei jätetä työtä kesken, vaan viedään se loppuun saakka.”
Muutosta ounastellaan
Saaristomeren pelastamisella alkaa olla kova kiire, ja tehtävä on enemmän kuin vaativa. Useissa puheenvuoroissa korostui kuitenkin optimismi ja vankka usko siihen, että ”tällä kertaa homma hoidetaan”.
– Tämä on kohta, jossa jokin muuttuu, arvioi naantalilainen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.).
– Tämä on suuri päivä Saaristomerelle ja myös itselleni. Tärkeintä on, ettei jätetä työtä kesken, vaan viedään se loppuun saakka.
Lähes kolmen tunnin mittaisen tilaisuuden etenemisestä ja aikatauluista vastasi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) ylijohtaja ja ympäristö-vastuualueen johtaja Olli Madekivi.
Saaristomeri-ohjelman pilottialueita on kolme: Paimionjoen valuma-alue, Aurajoen valuma-alue ja Kemiönsaari.
Pahamaineinen Hot Spot -lista
Saaristomeri-ohjelmassa on lukuisia tavoitteita. Yksi niistä on selkeän konkreettinen: Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistaminen Itämeren suojelukomission Hot Spot -listalta. Kyseinen pahamaineinen lista nousi esille useissa Tuorlan tilaisuuden puheenvuoroissa.
Hot Spotit ovat Itämeren suurimpia kuormituslähteitä. Niitä on listattu vuodesta 1992 saakka. Kohteita oli alun perin 162. Niiden oli tarkoitus olla puhdistettu vuoteen 2018 mennessä, mutta listalla on yhä 42 kohdetta.
Suomen ainoa jäljellä oleva Hot Spot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus.
Pilottialueiden maatalouden syyllistäminen ei kuitenkaan ole Saaristomeri-ohjelman agendalla.
– Hot Spot -lista on hyvä kirittäjä, ministeri Mykkänen muotoili.
– Tehdään ongelmasta mahdollisuus.
Essayah kovasti optimistinen
Sari Essayah oli jopa niin optimistinen, että arvioi Itämeren Hot Spot -listan jäävän Suomen osalta historiaan jo lähivuosina.
– Kun vuosi 2027 kajastaa, niin eiköhän tämäkin asia ole hoidettu, Essayah tuumi.
Keinoiksi maa- ja metsätalousministeri tarjosi muun muassa ravinteiden kierrätystä, kalliiden tuontilannoitteiden käytön vähentämistä ja biokaasuenergiaa.
Varsinais-Suomen liiton vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine kertoi liiton toivovan, että Saaristomeri-ohjelman pilottialueilla kokeillaan uusia asioita laajalla kirjolla. Pelkästään vanhaan tukeutumalla ei saada todellista edistystä aikaiseksi.
Ilman vastakkainasetteluja
Paimionjoen suojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Koski TL:n kunnanjohtajana työskentelevä Henri Partanen muistutti, että Paimionjoen valuma-alueella on jo 15 vuoden ajan luotu hyvää yhteistyötä seitsemän kunnan välillä. Se on vahva selkänoja tuleville vuosille.
– On tärkeää, ettei jatkossakaan synny asetelmaa maaseudun ja ympäristöarvojen välille, Partanen korosti.
Myös Erika Strandberg tähdensi, että win-win-ratkaisuja haetaan.
Kansanedustajista paikalla oli myös turkulainen Saara-Sofia Sirén (kok.).
– Tämä on juhlapäivä, hän iloitsi.
– Uutta on etenkin konkreettinen yhteistyö eri toimijoiden kesken, ilman vastakkainasetteluja.
”Tiedostamme roolimme ja vastuumme”
Myös elintarviketeollisuus oli vahvasti edustettuna Saaristomeri-startissa.
HKScan Finland Oy:n vastuullisuusasioiden projektipäällikkö Mira Jääskeläinen kertoi Saaristomeren valuma-alueen olevan HKScanin sopimustuotannon ydinaluetta.
– Meillä on tällä alueella yli 200 sopimustilaa. Tiedostamme oman roolimme ja vastuumme. Meilläkin on kova halu siihen, että päästään Hot Spot -listalta pois, hän sanoi.
– Korostan myös sitä kulmaa, että meidän sopimustuottajamme asuvat ja viettävät vapaa-aikaansa tällä seudulla. Saaristomeri on heille tärkeä siitäkin syystä.
Myös Atria-konserni on mukana Itämeri-sitoutuksessa.
– Meillä on sopimuskumppaneita myös täällä Varsinais-Suomessa. Päästöjä mietitään ja vesivastuusopimuksia allekirjoitetaan, kertoi Atria-konsernin vastuullisuusjohtaja Merja Leino.
– Edistämme vesistölle suotuisia viljelytekniikoita ja pyrimme hyödyntämään ravinteet. Täällä Saaristomeren alueella pyrimme poistamaan fosforin osuuden lannasta.
Apetit Oyj viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Miika Kemilä korosti maaperän kasvukuntoa.
– Hyväkuntoinen maaperä sitoo hyvin ravinteita.
Tilaisuuden päätteeksi tutustuttiin ammattiopisto Livialle tulevaan maatalouden vesistöpolkuun, jossa esitellään erilaisia maatalouden vesiensuojelurakenteita ja menetelmiä.
Lisäksi ohjelmassa oli kierros maatalousoppilaitoksen ympäristössä. Ammattiopisto Livian osalta vieraita isännöi kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila.
