Peimarilaiskuntien valtionosuuspotit kasvavat ensi vuonna, mikäli Kuntaliiton keväällä julkaisemat ennakkolaskelmat pitävät paikkansa. Suurimman lisätilin tekisi Kaarina, jonka uumoillaan saavan liki miljoona euroa enemmän valtionosuuksia tähän vuoteen verrattuna.
Kaarinalle suotiin kuluvaksi vuodeksi vajaat 25 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Kuntaliiton laskelmissa ensi vuoden potti on hieman alle 26 miljoonaa. Prosentuaalinen kasvu olisi 3,9 %.
Reilun 36 000 asukkaan Kaarinalle myönnettiin täksi vuodeksi 696 euroa valtionosuuksia asukasta kohden. Ensi vuonna vastaava lukema olisi 713 euroa per asukas. Väestölaskelma on vuoden 2023 lopulta.
Sauvo vahvasti saajapuolella
Sauvon valtionosuuspottiin ennakoidaan hurjaa, liki 28 prosentin kasvua. Kun tänä vuonna vajaan 3 000 asukkaan Sauvolle myönnettiin noin 1,48 miljoonaa euroa valtionosuuksia, ensi vuoden summaksi arvioidaan vajaata 1,9 miljoonaa.
Asukasta kohden muutos olisi liki 130 euroa plusmerkkinen. Kuluvaksi vuodeksi Sauvolle suotiin 508 euroa valtionosuuksia per asukas, ensi vuodeksi tämänhetkisen tiedon mukaan 635 euroa.
Paimion valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vajaalla 335 000 eurolla. Tämän vuoden potiksi kertyi noin 9,7 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna summa olisi yli 10 miljoonaa euroa. Prosentuaalisesti plussaa tulisi 3,5 %.
TE-palvelut kunnille
Plusmerkkisiä lukuja selittää ensi vuoden alusta voimaan astuva TE-uudistus. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut uudelleenjärjestetään siten, että vastuu työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien hoidettavaksi. Tavoitteena on tuoda julkiset työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita osaksi kuntien elinvoimatehtäviä.
Kaarinalle TE-uudistus tuo ensi vuonna liki neljän miljoonan euron valtionosuusrahoituksen. Tänä vuonna vastaava sarake näyttää siis nollaa.
On toisaalta huomioitava, että valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, eikä sitä ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Kunta päättää itse valtionosuuksiensa kuten verotulojensakin käytöstä ja hyötyy taloudellisesti, jos järjestää palvelunsa kustannustehokkaasti.
TE-uudistus ei takaa kunnille automaattisesti plusmerkkistä valtionosuuskertymää. Esimerkiksi kantahämäläisessä Hattulassa potin arvioidaan kutistuvan ensi vuodeksi yli kolmanneksella. Kun vielä tänä vuonna se sai reilut 4,5 miljoonaa euroa valtionosuuksia, ensi vuoden summaksi uumoillaan noin 2,9 miljoonaa.
Kaksi työllisyysaluetta
Varsinais-Suomeen perustetaan kaksi työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalvelujen hallinnollisesta järjestämisestä vuodenvaihteesta alkaen. Vetojuhtina ovat Turku ja Salo.
Salon työllisyysalueeseen kuuluvat Salon lisäksi Someron kaupunki sekä Kosken ja Marttilan kunnat. Turun kanssa kimppaan lyöttäytyvät loput maakunnan kaupungit ja kunnat, mukaan lukien Kaarina, Paimio ja Sauvo.
Maanlaajuisesti työllisyysalueita perustetaan yhteensä 45 kappaletta. Neljä kuntaa, Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa, järjestävät työvoimapalvelunsa itse.
Kunta voi järjestää sille kuuluvat työvoimapalvelut itsenäisesti, jos sen työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Varsinais-Suomessa vain Turussa (noin 100 110) ja Salossa (noin 23 000) määrä ylittää vaaditun rajan. Kaarinassa työvoimaa oli Varsinais-Suomen toukokuisen työllisyyskatsauksen mukaan vajaan 17 700 henkilön edestä.
Valtionosuusjärjestelmällä tuetaan kuntien selviytymistä lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamisessa.
Peruspalvelujen turvaamista
Valtionosuusjärjestelmällä tuetaan kuntien selviytymistä lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamisessa. Järjestelmän tavoitteena on julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
Kuntien valtionosuuksia leikattiin merkittävästi sote-uudistuksen tultua voimaan viime vuoden alusta. Kaikkiaan leikkaustoimet veivät kuntien valtionosuuksista peräti kaksi kolmasosaa uusille hyvinvointialueille.
Esimerkiksi Paimio sai toissa vuonna hiukan yli 20 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Summa hupeni liki puolella vuodeksi 2023.
FAKTA
Valtionosuudet
- Valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen myöntämällä kunnille valtionosuuksia.
- Järjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen saatavuus ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
- Peruspalvelujen valtionosuuden määrä perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Valtionosuus kattaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoiminnan.
- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmällä rahoitetaan esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukio-opetusta, ammatillista koulutusta ja museoiden sekä teatterien toimintaa.
- Valtionosuudet maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.
Lähde: Kuntaliitto
