Kaarinalainen aikuisväestö voi huonommin kuin neljä vuotta sitten. Asia käy ilmi vuodenvaihteessa toteutetun Terve Suomi -kyselytutkimuksen johtopäätelmistä.
Noin 2 800 vähintään 20-vuotiasta kaarinalaista sai kutsun osallistua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan tutkimukseen. Vastausprosentiksi tilastoitiin 46,4. (1 290 vastaajaa).
Kysymyspatteristo käsitteli koettua terveyttä ja hyvinvointia, osallisuutta, turvallisuutta, palvelujen käyttöä, elintapoja sekä työ- ja toimintakykyä. Avainluvut ovat liki kaikilla sektoreilla heikompia kuin vuonna 2020, jolloin tutkimus toteutettiin Kaarinassa edellisen kerran.
Terveys ja hyvinvointi
Vastanneet jaoteltiin ryhmiin ikänsä ja koulutustasonsa mukaan. Tunnusluvut löytyvät 20–64-vuotiaille, yli 65- ja yli 75-vuotiaille sekä matalasti, keskitasoisesti ja korkeasti koulutetuille. Kaikista vastauksista on koostettu myös yhteistulos.
Onnelliseksi itsensä kokevien osuus on laskenut neljässä vuodessa muutamalla prosenttiyksiköllä, joskin yli puolet vastanneista pitää itseään edelleen onnellisena. 65 vuotta täyttäneet ovat hieman onnellisempia kuin verrokkitutkimuksessa, 20–64-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet taas jokseenkin onnettomampia.
Sekä korkeasti että matalasti koulutetut tuntevat itsensä vähemmän onnellisiksi. Keskitasoisesti kouluttautuneiden onnellisuus taasen on lisääntynyt noin viidellä prosenttiyksiköllä.
Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus on laskenut neljän vuoden aikana. Niin korkeasti kuin matalasti koulutetuilla laskua on tullut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä. Keskitasoisesti koulutetuilla trendi on päinvastainen: heidän elämänlaatunsa on lisääntynyt noin viidellä prosenttiyksiköllä.
Elämänlaatuindikaattoria laadittaessa tutkimuksessa kartoitettiin vastanneiden tyytyväisyyttä esimerkiksi terveyteensä, ihmissuhteisiinsa ja asuinolosuhteisiinsa.
Noin 35 prosenttia kaarinalaisvastaajista kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Prosenttiosuus on kasvanut hieman neljän vuoden takaisesta.
75 vuotta täyttäneillä kokemus omasta terveydentilasta on kohentunut, samoin keskitasoisesti koulutetuilla. Paras tilanne on keski- ja korkeatasoisesti koulutetuilla, joista yli 70 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Matalasti koulutetuista noin 45 prosenttia arvioi terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi.
Psyykkinen kuormitus on lisääntynyt 20–64-vuotiailla usealla prosenttiyksiköllä. Noin 25 prosenttia matalasti koulutetuista kokee psyykkisen kuormituksensa merkittäväksi.
Yli 65-vuotiailla psyykkinen kuormitus on vähentynyt, samoin keskitasoisesti koulutetuilla. Korkeasti koulutetuilla kuormitus on hieman kasvanut.
Osallisuus ja turvallisuus
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on lisääntynyt kaikissa tutkimusryhmissä. Poikkeuksen muodostavat 75 vuotta täyttäneet vastaajat.
Eniten yksinäisyyttä kokevat matalasti koulutetut, joista vajaat 20 prosenttia ilmaisivat tuntevansa yksinäisyyttä. Korkeasti koulutetuilla vastaava lukema on alle kymmenen prosenttia.
Turvallisuuden tunne on vähentynyt kaikilla paitsi keskitasoisesti koulutetuilla. Silti noin 70 prosenttia vastaajista kuvailee päivittäistä elämäänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi. Matalin turvallisuuden tunne on yli 75-vuotiailla, joista noin 50 prosenttia kuvailee oloaan erittäin tai hyvin turvalliseksi.
Fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa on kokenut noin kahdeksan prosenttia vastanneista. Vuonna 2020 kysymys aseteltiin hieman eri tavalla: tuolloin kysymykseen sisällytettiin myös lähisuhdeväkivallalla uhkailu. Tosin väkivaltaa tai sillä uhkailua oli neljä vuotta sitten kokenut vain reilut kolme prosenttia vastaajista.
Palvelut
Hoitajan vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on kasvanut muutamassa vuodessa merkittävästi. 65 vuotta täyttäneistä yli 25 prosenttia kokee, ettei saa riittävää palvelua. Tällä tavoin vastanneiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Sama trendi näkyy myös lääkäripalvelujen saatavuutta koskevassa kysymyksessä.
Vastaajat toteavat sen sijaan, että hammaslääkärille pääsee nykyään vikkelämmin: kun vielä vuonna 2020 liki 25 prosenttia koki, ettei saa tarvittavaa hammaslääkäripalvelua, nyt osuus on alle 15 prosenttia.
Terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi käyttäneiden osuus on kasvanut. Nousu on merkittävää sekä matalasti että korkeasti koulutetuilla. 65 vuotta täyttäneillä palveluiden käyttötarve on sen sijaan vähentynyt.
Kulttuuri- kuten kirjastopalveluja käyttävät useimmin korkeasti koulutetut, kuukausittain yli 40 prosenttia vastaajista. Vähiten palveluja hyödyntävät matalasti koulutetut, joskin he toisaalta kokevat vahvimmin, ettei tarvittavia kulttuuripalveluja ole tarpeeksi saatavilla.
Elintavat
Päivittäin tupakoivien osuus on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä reiluun kuuteen prosenttiin. Korkeasti koulutettujen ja yli 65- sekä 75-vuotiaiden tupakointi on tosin lisääntynyt. Matalasti koulutettujen päivittäinen tupakointi on vähentynyt neljässä vuodessa noin viidellä prosenttiyksiköllä.
Humalahakuisesti alkoholia käyttää noin yhdeksän prosenttia kaarinalaisvastaajista. Osuus on kasvanut yli 75-vuotiailla ja korkeasti koulutetuilla.
Kannabiksen käyttökokeilut ovat yhtäältä lisääntyneet. Riittämättömästi nukkuvien osuus on kasvanut liki viidellä prosenttiyksiköllä.
Lihavien osuus on hieman vähentynyt, joskin käyrä on nousussa keskitasoisesti koulutetuilla ja yli 65-vuotiailla.
Yhä useampi uskoo, ettei jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Matalasti koulutetuista yli 20-vuotiaista näin totesi peräti 40 prosenttia vastanneista. Korkeasti koulutetuilla vastaava osuus on reilut 15 prosenttia.
Kyselyjä ja terveystarkastuksia
Terve Suomi -tutkimus tuottaa kattavaa tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista. Se koostuu erilaisista kokonaisuuksista, jotka vaihtelevat vuosittain.
Parillisina vuosina toteutetaan laaja kysely, jonka avulla kartoitetaan muun muassa terveyttä, hyvinvointia ja palvelujen käyttöä. Parittomina vuosina voidaan toteuttaa pienempiä kyselyjä ja erilaisia lisätutkimuksia, kuten kuntien lisäotoskyselyjä tai terveystarkastustutkimuksia.
Joka kuudes vuosi toteutetaan kyselyn kanssa samanaikaisesti laaja terveystarkastus, johon kuuluu erilaisia mittauksia, verinäytteenottoja, kyselyjä sekä osalle tutkittavista tehtäviä lisätutkimuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi alkoholin käyttöön ja suun terveyteen.
