Syyssesonki käynnistyy hiljalleen ravintoloissa, ja ravintoloitsijat pohtivat, mistä satokauden tuotteista ruokalista koostuu.
Paraisilla sijaitsevan Matmalmen EVA -ravintolan lista on syksyisin kasvispainotteinen. Ruokia koristavat eritoten punajuuret, porkkanat, pavut ja sienet. Menussa on kasvisten lisäksi itse tehtyä juustoa nauvolaisesta maidosta, kalaa paikallisista pitäjistä ja riistaa.
– Syksy on vähän vaikeaa aikaa, mennään aika paljon juustoilla. Matkailijat häipyvät, ja toimintamme muuttuu hyvinkin viikonloppupainotteiseksi. Suuri osa paraislaisista on mökillä kesän yli, joten he eivät halua kalaa syksyllä. Tietenkin kalaa on kuitenkin jossain muodossa aina listalla, ravintolan yrittäjä Eva Johansson kertoo.
Syksy tuo tullessaan myös tuoreita tomaatteja ja paprikoita läheiseltä kasvimaalta, salaattia unohtamatta. Johansson kertoo ravintolan hyödyntävän kaikissa ruuissaan mahdollisemman paljon satokauden kasviksia.
– Harmi, että syksyllä syödään vähemmän ravintoloissa, koska silloin kaikki herkut ovat täällä. Eräs entinen pappi toimittaa meille aina niin hyvää salaattia, että sitä otamme kyllä vastaan niin kauan kuin sitä vain riittää, Johansson hehkuttaa.
”Autoilijana olen sitä mieltä, että meidän pitäisi syödä pelkästään riistaa, kunnes saadaan kantaa pienennettyä.”
Ruokaa nollahävikillä ja pienellä hiilijalanjäljellä
Matmalmen EVAssa on päivittäin vaihtuva ruokalista, joka mahdollistaa totaalisen nollahävikin. Ruokaa tehdään vain minimimäärä, ja edelliseltä päivältä jääneitä raaka-aineita hyödynnetään seuraavan päivän annoksissa. Vaihtelevilla ruokalistoilla huolehditaan siitä, että jääkaapissa ei ole koskaan vanhaa ruokaa ja raaka-aineet pysyvät tuoreina.
– Ruoka muokataan eri muotoon. Esimerkiksi edellisen päivän ulkofileepihvistä voi loihtia herkullisen pyttipannun, Johansson mainitsee.
Johanssonin mukaan pieni ravintola mahdollistaa myös sen, että ruokalistaa voidaan muokata tarpeen ja sesongin mukaan. Hän tarkistaa muiden paikallisten ravintoloiden ruokalistat pysyäkseen kärryillä siitä, mitä on tarjolla, jotta tarjonta ei ole liian samankaltaista.
– Jos kahdessa ravintolassa saa kanaa, niin me emme mene silloin kanalla, jotta saadaan vaihtelevuutta alueelle. Se on kaikkien ravintoloitsijoiden etu, Johansson toteaa.
Vaihtuva ruokalista ja pienet valmistettavat ruokamäärät mahdollistavat ravintolan pienen hiilijalanjäljen. Johansson tilaa hiilijalanjälkeä pienentääkseen kaikki ruoat lähituottajilta. Lihan hän tilaa Korppoosta, kasvikset Paraisilta ja kalat Nauvosta.
– Autoilijana olen sitä mieltä, että meidän pitäisi syödä pelkästään riistaa, kunnes saadaan kantaa pienennettyä. Peuroja ja kauriita on niin paljon täällä saaristossa. On ihme, että en ole itse vielä törmännyt yhteenkään, Johansson naurahtaa.
Hemmottelua toiselle, tuloja toiselle
Tällä hetkellä Matmalmen EVAssa on kaksi vuokrattavaa huonetta, joissa voi yöpyä. Loppuvuoden aikana ravintolan tiloista rakennetaan muutama lisähuone, minkä vuoksi ravintolatilat pienentyvät 20 asiakaspaikkaan. Kesällä ulkoterassi mahdollistaa 50 asiakkaan ruokailun.
Yläkertaan rakentuu myös kokoustilat sekä tilausravintola. Suunnitteilla on myöhemmin ensi vuonna pihalle rakentuva ulkosauna ja lava, joka mahdollistaa livemusiikin soittamisen.
Koronavuodet pistivät Johanssonin seuraamaan, millaista palvelua alueelle kaivataan ja mikä on ihmisten maksukyky. Hän tuli siihen lopputulokseen, että ravintolatiloja on pakko pienentää ja saada tuloja muualta, jotta toiminta olisi kannattavaa.
– Alan itse olemaan myös sen verran vanhempi, että en jaksa olla enää neljäätoista tuntia keittiössä. Pienyrittäjänä päivät on pitkiä, joten haluan vähentää hieman päivien pituutta. Ajattelen myös seuraavaa sukupolvea, jotta ravintolatoimintaa olisi edelleen mahdollista jatkaa pienellä henkilökunnalla, Johansson kertoo.
Yöpyjiä käy keväisin, kesäisin ja syksyisin viikoittain. Talvella matkustuskausi hiljenee hetkeksi. Johanssonin mukaan se on kuitenkin hyvä asia, jotta talvikaudella kerkeää vetämään happea.
Hän toivoisi silti, että ihmiset käyttäisivät rohkeammin rahaa ravintoloihin ja muuhun hemmotteluun. Hän myöntää erityisesti ravintoloiden olevan ahdingossa, koska ihmiset eivät käytä palveluita. Sen sijaan kaupasta ostetaan kotiin hyvää ruokaa.
– Naruja voisi vähän löysentää kukkaron ympäriltä, ja käyttää rahaa vaikka ravintoloissa. Silloin yksi saa hemmottelua ja toinen tuloa, jolla voi vastavuoroisesti hemmotella itseään. Kaikki voivat paremmin, kun pistetään paletti kiertämään, Johansson pohtii.
