Teksti: Kaija Unhola
Yrjö Väisälä tuli tunnetuksi erityisesti optisten instrumenttien keksijänä ja rakentajana. Yhdessä tähtitieteilijä Liisi Oterman kanssa hän löysi yli 800 pikkuplaneettaa. Väisälä kehitti satakunta vuotta sitten menetelmän, joka tunnetaan maailman tarkimpana etäisyydenmittauksena edelleen, vaikka tekniikka muuten on kehittynyt, eikä muutoksia järjestelmään ole tehty vuosien aikana.
Väisälä oli Piikkiössä tunnettu hahmo, joka ei ollut pelkästään nero, vaan myös popularisoi tähtitiedettä. Tuorlassa ollaan nyt Väisälän jalanjäljissä esittelemässä tiedettä kaikenikäisille.
Korona vauhditti museotyötä
Turun yliopiston tähtitieteen laitos oli aiemmin Tuorlassa. Kyseessä oli Suomen suurin tähtitieteen laitos, kunnes se muutti yliopistonmäelle Turkuun.
– Täällä oli parhaimmillaan noin 40 tutkijaa, kertoo Avaruuspuiston toimitusjohtaja, tähtitieteilijä Aimo Sillanpää.
Kun yksityiset ostivat koko Tuorlan kiinteistön Suomen Yliopistokiinteistöiltä, melkein seuraavana päivänä Suomi meni lukkoon koronaepidemian takia. Enää ei koululaisten tai kenenkään ollut mahdollista tutustua Avaruuspuistoon.
Piti miettiä, miten yksityiseksi, voittoa tavoittelemattomaksi tiedekeskukseksi muuttuneen Tuorlan tyhjentynyt toimistorakennus saataisiin hyötykäyttöön. Päädyttiin siihen, että aletaan rakentaa Yrjö Väisälä -museota.
Museon toteuttamisessa suuri vaikutus oli Varsinais-Suomen kulttuurirahastolla.
– Ja ilman koronaa museota ei välttämättä olisi, koska silloin oli aikaa miettiä alueen kehittämistä, Avaruuspuiston operatiivinen johtaja Peetu Sillanpää selvittää.
Väisälästä nykypäivään
Museosuunnittelija Jaana Saarikoski tutustui Tuorlan esineistöön opintoihinsa liittyvässä harjoittelussa.
– Tein myös gradun näistä esineistä. Haastattelin vanhemman polven tähtitieteilijöitä, jotka vielä muistavat, mitä nämä tavarat ovat.
Osa kokoelmasta odottaa esillepanoa museon varastossa. Vanhojen esineiden lisäksi museossa on osio Väisälän jälkeen tehdystä työstä.
– Odotamme kovasti, että saadaan museo avattua yleisölle. Väisälän keksinnöt perustuvat tavallaan yksinkertaisiin ilmiöihin, mutta niiden käytännön toteutus vaatii neroutta, eikä niitä ei ole helppo selittää yleistajuisesti. Siihen on kuitenkin pyritty.
– Museossa on pieni huone Puolustusvoimista. Sodan aikana Väisälä teki Suomen armeijalle optiikkaa, esimerkiksi tähtäimiä hävittäjiin, tykistölle ja merivoimille, Saarikoski kertoo.
Museoon on toimitettu paljon materiaalia eri toimijoilta, kuten Maanmittauslaitokselta, jolta saatiin auringonpimennyskamera. Suuri osa esineistä on Turun Museokeskukselta. Väisälän sukulaiset lahjoittivat valokuvamateriaalia, ja upeat lasivitriinit ovat Helsingin kaupungilta. Mukana museotyössä on ollut suuri määrä vapaaehtoisia henkilöitä.
FAKTA
Tuorlan Tähtitornit Oy
- Voittoa tavoittelematon toimija.
- Osakkaina muun muassa optiikan valmistusfirma Opteon Oy, Tapio Korhonen, Yrjö Väisälän sukulaisia, eri tieteenalojen tekijöitä sekä tähtitieteen harrastajayhdistys Ursa, jonka Yrjö Väisälä perusti.
- Avaruuspuistossa käy 15 000 maksavaa asiakasta vuodessa, yhteensä 50 000 kävijää koko alueella.
- Väisälä ja Oterma löysivät yli 800 pikkuplaneettaa ja kuusi pyrstötähteä. Varastossa on yli 12 000 lasilevykuvaa tutkimuksista.
