Kaarina-talon ensimmäisen kerroksen lokakuisessa näyttelyssä niinkin arkinen asia kuin pöly saa uusia muotoja ja merkityksiä, kun esillä on pitkän uran tehneen taiteilijan monivuotisen pölyprojektin tuotoksia. Toisessa kerroksessa puolestaan sukelletaan suoraan taiteentekijän mielikuvitukseen tämän ensimmäisessä soolonäyttelyssä.
Pöly on juuri sitä mistä haluamme päästä eroon, unohtaa, kätkeä tai siivota pois. Pölyhiukkasista tehdyt veistokset ovat kuitenkin kuin mikromosaiikkia: ne kuvastavat ihmisen pienuutta maailmankaikkeudessa. Pöly on arkista ja koskettaa meitä kaikkia.
Sinikka Mäki-Lertolan Näkymättömät-diptyykissä materiaalina käytetty pöly sai Logomon-näyttelyssä (2014) aivan uuden merkityksen. Taiteilijan pysäytti pakolaisten hätä – ihmiset vailla turvaa ja ihmisarvoa, leirit Euroopan rajojen takana. Ukrainan sota on saanut jatkamaan työskentelyä pölyn kanssa, ja uusimmat työt ovat tältä vuodelta.
Mäki-Lertola valmisti ensimmäiset pölyteoksensa Taideteollisen korkeakoulun lopputyönäyttelyyn vuonna 2005. Pölyä on kerätty pyykinkuivausrummun nukkasihdistä jo yli 25 vuotta. Nykyään Mäki-Lertola saa sitä tuliaisiksi ystäviltään ja kirjepostissa tutuilta.
Sinikka Mäki-Lertola valmistui kuvanveistäjäksi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulusta vuonna 1979. Taiteilijan ura alkoi näyttävästi kutsunäyttelyllä Wäinö Aaltosen museossa yhdessä taidemaalari Anu Tuomen kanssa vuonna 1981. Kuvanveistäjäliiton jäseneksi Mäki-Lertola pääsi ennätyksellisen nopeasti, vain 26-vuotiaana.
Mäki-Lertola rakensi alusta saakka kahta uraa, sekä taiteilijana että opettajana.
Erimielisyys sallitaan
Sanna Svartströmin ensimmäinen soolonäyttely tuo näytille maalauksia ja taidegrafiikkaa. Teoksissa kaivaudutaan taiteilijan mielikuvituksen syövereihin, jonka tämä kokee tärkeimmäksi työvälineekseen.
Teoksissa on paljon Svartströmille merkityksellisiä asioita. Hän toivoo katsojien löytävän niistä jotain tunteita herättävää.
– Pyrin välittämään avointa ajattelua maailmasta ja ympäristöstä sekä yhdistämään outoa ja tuttua mielikuvitukseni voimin, Svartström kuvailee tiedotteessa.
Sanna Svartström valmistui Kankaanpään taidekoulusta tänä vuonna. Aiemmin hän on opiskellut taidetta Paasikivi-opistossa ja Turun seudun kuvataidekoulussa.
Svartströmin töitä on ollut esillä ryhmänäyttelyissä esimerkiksi Porissa kulttuuritalo Anniksessa. Maalauksiaan hän tekee usein intuitiivisesti tai esittävää ja abstraktia yhdistellen.
Grafiikassa Svartström keskittyy enemmän luonnosteluun ja harkitumpaan työnjälkeen. Aiheina hänen töissään toistuvat usein ihmiskehon osat, naisfiguurit ja mielikuvitukselliset maailmat.
– Käytän nykyään teoksissani eniten öljymaaleja, mutta olen piirtänyt eri tekniikoilla pienestä lähtien. Pyrin neutraaliin ajatteluun maailmasta ja rakastan tutkia sekä mietiskellä erilaisia teorioita. Toivon tavallaan, että jokainen työni olisi yksi maailmankaikkeus, josta ihmiset voivat olla eri mieltä, Svartström toteaa.
Kaarina-talon lokakuun näyttelyt 2.–30. lokakuuta. Sinikka Mäki-Lertolan ”Veistoksia” 1. kerroksessa ja Sanna Svartströmin ”Näkemys” 2. kerroksessa.
Svartströmin näyttelyn avajaiset järjestetään keskiviikkona 2. lokakuuta kello 17–19.
