Kaupunginvaltuusto löi Kaarinan ensi vuoden talousarvion lukkoon maanantaisessa (9.12.) kokouksessaan. Kokonaisuus käytiin läpi sutjakkaasti, eikä budjettiin tehty yhtäkään muutosehdotusta.
Kaikkiaan kokous kesti vain puolitoista tuntia. Huomionarvoista on, että viime vuonna budjettia pyöriteltiin valtuustossa muiden lista-asioiden kera noin neljä ja puoli tuntia. Lopputulemakin on hyvin erilainen: kun tämän vuoden budjetti arvioitiin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, ensi vuoden talousarvio on 4,2 miljoonaa euroa miinusmerkkinen.
Luvut kohentuivat
Neuvottelut ovat olleet intensiivisiä. Talousarviota oli tarkoitus käsitellä valtuustossa jo marraskuussa, mutta tuolloin kaupunginhallitus palautti laskelmat valmisteluun. Muutamassa viikossa onkin ehtinyt tapahtua: käyttötalouteen ja investointeihin löydettiin lopulta liki kahden miljoonan euron säästöt.
Kaupunginjohtaja Harri Virta esitteli budjettisuunnitelmansa lokakuun lopulla. Hän arvioi kaupungin ensi vuoden alijäämäksi 5,3 miljoonaa euroa. Summasta rakenteellista alijäämää olisi yli kaksi miljoonaa.
Lopulta talousarvio on siis 4,2 miljoonaa euroa pakkasella. Rakenteellista alijäämää kertyy 1,4 miljoonan euron edestä.
Arvio vuosikatteesta kohentui puolessatoista kuukaudessa yli miljoonalla eurolla. Virran lokakuiseen esitykseen vuosikatteeksi merkittiin 8,7 miljoonaa euroa, nyt hyväksytyssä budjetissa se on 9,8 miljoonaa.
Kaarina investoi ensi vuonna 44,7 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät hankkeet ovat Valkeavuoren kampus ja Piispanlähteen nuortentalo. Uutta velkaa otettaneen noin 40 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden veroprosenteista jo marraskuussa. Muutoksia ei tule suuntaan jos toiseenkaan, tosin vesi- ja viemäritaksoja joudutaan korottamaan.
Hyvä lopputulos
Talousarvioesitystä rakennettiin Harri Virran sanoin ristiriitaisin tuntein.
– Kuntien talousnäkymät ovat heikot, mutta taustalla on positiivisuuttakin. Taantuman pohja näyttää ohitetulta.
Kaarina on kasvattanut asukaslukuaan parin prosentin vuosivauhdilla. Käyrä on nyt tasaantumassa.
– Koronavauvabuumi oli ja meni, mutta muuttovoittoisuus pitää lapsimäärämme vakaana, Virta toteaa.
Investoinnit ovat rokottaneet kaupungin kassaa kovalla kädellä. Kaarinan kokonaisvelka noussee ensi vuonna noin 160 miljoonaan euroon.
Harri Virta huomauttaa, että budjetin laadinnassa lähdettiin liikkeelle seitsemän miljoonan euron alijäämästä. Lopulta lukema siis liki puolittui.
– Prosessi ei ollut helppo, mutta lopputulos on hyvä, Virta kiteyttää.
”Kaarina menestyy, kun puhallamme yhteen hiileen.”
Tavoitteena kelkankääntö
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.) jakaa kiitosta viranhaltijoille.
– Me poliitikot emme tehneet tästä yksinkertaista, hän tietää.
Aaltonen kiitteli vuolaasti myös valtuutettuja, ryhmiä ja puolueita.
– Kävimme poikkeuksellisen paljon keskusteluja, mutta rakentavasti ja yhteisymmärryksessä.
Kaarinan on tarkoitus taltuttaa alijäämäkehityksensä nopeasti. Tavoitteena on löytää keinot, joilla kaupunki tekisi vuonna 2026 vähintään nollatuloksen.
– Kaarina menestyy, kun puhallamme yhteen hiileen, Aaltonen päättää.
”Kaiken ylimääräisen kivan aika on ohi.”
Ei etukenoilua
Kaikki kuusi ryhmäpuheenvuoroa käynnistyivät kiitoksilla.
– Talousarviosta paistaa yksituumaisuus. Mikään puolue ei syyllistynyt vehkeilyyn tai etukenoiluun, vaikka vaalit ovat tulossa, kokoomuksen Hanna Sirkiä suitsuttaa.
– Hallitus–oppositio-asetelma ei näy meillä kuten valtakunnan politiikassa, hän lisää.
Sirkiä on hyvillään, että budjettiin löydettiin vielä loppumetreillä säästöjä, jotka eivät vaikuta heikentävästi kuntalaisten peruspalveluihin.
– Mutta kaiken ylimääräisen kivan aika on ohi, hän napauttaa.
Sosialidemokraattien Sari Hukkanen perää Kaarinalta malttia ja tarkkuutta.
– Vaikka taloustilanteemme on huomattavasti parempi kuin monissa muissa kunnissa, hän viittaa.
Hukkanen muistuttaa, että investoinneilla vastataan kasvuun.
– Palvelujen tehokkuutta on toki tarkasteltava, hän sanoo.
Linja pitää
Vihreiden Liinu Leiwo on ylpeä ryhmien välisestä yhteistyöstä.
– Koulu- ja päiväkotirakentaminen rasittaa kaupungin taloutta, mutta investointeja on yksinkertaisesti tehtävä.
Leiwo painottaa, että Kaarinan on pidettävä taide-, kulttuuri- ja liikuntamyönteinen linjansa jatkossakin.
– Ja luonnon monimuotoisuus on turvattava, hän alleviivaa.
Keskiryhmien (keskusta, kristillisdemokraatit) Åsa Gustafsson toivoo, että vastikään toimintansa aloittaneelle kaupungin elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskukselle annetaan aikaa.
– Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Työllistyminen ei aina käy käden käänteessä.
Gustafsson mainitsee yhteistyön hyvinvointialueen kanssa.
– Se on tiivistä, mutta tulevaisuudessa toivottavasti yhä tiiviimpää.
”Kaupunki ei ole yritys.”
Piikkiötä ei saa unohtaa
Perussuomalaisten Hans Huttunen kysyy, velkaantuuko kaupunki jo liikaa. Lisäksi hän esittää huolensa Piikkiön puolesta.
– Kaarina ei ole investoinut Piikkiöön liki lainkaan. Miten jatkossa? Piikkiötä ei saa unohtaa.
Kaarina kasvaa, mutta siitä ei saisi tulla Huttusen mukaan Turku-kopiota.
– Nimenomaan huonossa mielessä, hän tarkentaa.
Vasemmistoliiton Katri Kapanen muistuttaa, että kunta on olemassa asukkaitaan varteen.
– Kaupunki ei ole yritys, hän sanoittaa.
Palvelujen laadusta ei saa Kapasen mielestä tinkiä.
– On ajateltava pitkällä jänteellä. Investoinnit maksavat itsensä ajan kanssa takaisin.
