Moni kävijä hieraisee silmiään astuessaan Tuorlan Majatalon sisäpihalle Piikkiössä. Keskellä Tuorlan kartanon empirerakennuksia ja 1980-luvun taloja törröttää ihka aito puhelinkoppi. Miten ihmeessä täällä on sellainen, Tuorlan Majatalon yrittäjä Marja Vaiste?
– Se on siinä aina ollut. Olen tullut Tuorlaan vuonna 1999 vetämään lähiruokahanketta. Tavoitteena oli perustaa lähiruokakauppa ja kahvila. Silloin tuossa oli kaksi puhelinkoppia, Vaiste hymyilee.
Kummatkin puhelinkopit olivat tuolloin käytettyjä, ja niissä vingutettiin myös puhelinkorttia.
– Sitten kun kännykät tulivat, toinen puhelinyritys tuli hakemaan kopin pois. Se toinen ei koskaan tullut hakemaan tätä, eikä me perään soiteltu. Heillä on ollut ympäri lääniä puhelinkoppeja, ja yksi on unohtunut tänne, Vaiste iloitsee.
Puhelinkoppi ammentaa myös kävijöille valtavasti iloa. Vaisteen mukaan se on tärkeä muisto menneisyydestä.
– Nuoret kysyvät, mikä tämmöinen on ollut. Reaktioita tulee todella paljon. Se on varmaan yksi meidän kuvatuimmista kohteistamme. Sanovat, että mene nyt sinne ja pidä sitä luuria korvalla, Vaiste nauraa.
Näin Vaiste tekee ilomielin itsekin. Astuessaan sisään koppiin hän esittelee puhelinkorttien viuhkaa, joilla tosin ei voi puhelimesta soittaa.
– Sen alkuperäisen ne hakivat pois, mutta koppi jäi. Me löydettiin vanha puhelin keräilijältä. Tämä nykyinen puhelin on jostain 1960-luvulta, eli kolikoilla maksetaan.
Vaiste kertoo monen yhä luulevan, että kyseisellä puhelimella voi soittaa.
– Tämä puhelinkoppi on sellainen, jossa voi verestää muistoja. Se on kyllä muinaismuisto.
Alikulkutunnelien hitti on nyt osa Tuorlan brändiä
Puhelinkopit alkavat olla unohdettua lähihistoriaa. Niin tehokkaasti on kopit siivottu turuilta ja toreilta, ettei fyysistä kontaktia vaivalloisemman yhteydenpidon aikakauteen enää paluuta ole.
Puhelinkoppeja sijoitettiin usein alikulkutunnelien suulle, jotta luuri olisi helposti tavoitettavissa kummalta puolen tietä tahansa. Tuorlan puhelinkoppien sijoittelua on tukenut ympäröivä maaseutuoppilaitos asuntoloineen, eli käyttäjien lukumäärä.
Suomen valtio osti Tuorlan tilan vuonna 1974, jolloin Tuorlan historian kolmas maanviljelyskoulu perustettiin. Puhelinkoppi ja sen pois kärrätty sisarus lienevät 1980-luvulta, jolloin koulu laajeni ja uudet asuntolat rakennettiin.
Vaikka kännykkäaika muutti yhteydenpidon käytännöt täysin, pätee Nokian lanseeraama slogan ”connecting people” yhä edelleen puhelinkoppimuistoissa.
Vaiste plärää puhelinluetteloa, josta kopin kävijät etsivät tuttuja nimiä. Huomion kiinnittää brändäykseltä vaikuttava teippaus puhelinkopin lasissa. Siinä lukee Tuorlan puhelinkioski, eli onko kyseessä tietoinen turistikohteen lanseeraus?
– Se laitettiin siihen, kun lasissa oli halkeama. Se huoletti ihmisiä, jos se murenee, ja lapset osuvat siihen.
Lasin vaihto olisi ollut Vaisteen mukaan kallista, eikä kyseessä olisi enää alkuperäinen lasi.
– Sitten me päätettiin, että laitetaan tämä teippi. On se vähän brändäystäkin, mutta se oli turvallisuuskysymys, Vaiste hymyilee.
Puhelinkoppi ei tahdo jättää rauhaan, mutta majatalon ovien mennessä kiinni täytyy Vaiste päästää muihin puuhiin. Tuorlan puhelinkoppi kuitenkin vartoo ”haloon” kysyjiä vuodenajasta ja aikakaudesta toiseen. Sitä Vaiste hämmästelee, etteivät tiedotusvälineet ole tähän asti olleet kiinnostuneita puhelinkopin tarinasta. Sen sijaan elokuvan kuvauksiin on koppi muutama vuosi sitten päätynyt.
Pääsy Tuorlan ainutlaatuiseen aikakapseliin on vapaa, ja puhelinkopin ovesta löytyy pieni historiikki.
