Samaan aikaan tukihakemuksissa olevat peltopinta-alat ovat kasvaneet. Kaarinassa tuettu viljelyala on kasvanut vuodesta 2000 lähes 900 hehtaarilla ja on nyt 3420 hehtaaria.
– Nämä luvut eivät suoraan kerro, paljonko peltopinta-alaa kyseisellä paikkakunnalla on, sillä tuenhakijoilla saattaa olla viljelyksessään ja hakemuksissaan peltoa, joka sijaitsee jonkin muun kunnan alueella, sanoo Paimion maaseututoimiston maaseutuasiamiehenä työskentelevä Maria Peippo . Toimisto hallinnoi paitsi Paimion myös Kaarinan, Paraisten, Kemiönsaaren ja Sauvon maatalousasioita.
Pinta-aloihin, joille on haettu tukia, sisältyy myös erityissopimusaloja, jotka voivat olla esimerkiksi perinnebiotooppeja.
Joka tapauksessa luvuista näkyy, että peltoa ei juurikaan poistu viljelyksestä vaan päinvastoin.
– Kaikki pienetkin peltoalat on otettu käyttöön, kun niihin on saanut tukea.
Vaikka Kaarinassa peltoa poistuu rakentamisen tieltä vuosittain, on peltoala kuitenkin lisääntynyt paljon.
– Tämä on hiukan outoa, mutta taustalla saattaa näkyä, että on otettu käyttöön luonnonlaitumia ja niittyjä, ja pinta-alassa on erityissopimusaloja, jotka sijoittuvat metsään, pohtii Peippo.
