Kirjolohi on edelleen saaristolaispöydän kunkku. Ja kesäaikaan myös monen mantereella sijaitsevan ruokapöydän odotettu vieras.
Nämä väitteet vahvistaa Heimon Kala Oy:n Houtskärin ja Korppoon kalankasvatuslaitosten laitospäällikkö Harri Urponen, joka on nähnyt Saaristomerta niin vesillä liikkujan, kalankasvattajan kuin kalastajankin näkökulmasta 1980-luvun lopulta lähtien.
– Kyllä kirjolohi on edelleen selvä ykkönen, ja siihen on toki monta syytä. Se kasvaa hyvin Saaristomeren vesissä, maistuu hyvältä ja on hintatasoltaan montaa muuta kalalajia edullisempi. Esimerkiksi siika on maultaan todella hyvä kala, mutta sitä menee enemmän vain ravintola- ja hotellipuolelle korkeamman hintatason takia.
Kokonaisuutena suomalaiset syövät kalaa vuosi vuodelta enemmän, mikä ilahduttaa niin kalankasvattajaa kuin varmasti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kasvatetun kirjolohen vaikutus ilmastoon eli niin sanottu hiilijalanjälki on vain noin kymmenesosan siitä, mitä se on vaikkapa punaisella naudanlihalla.
– Esimerkiksi kotimaisen kirjolohen hiilijalanjälki on pieni, ja kala on itsessään terveellinen proteiininlähde. Terveellisyys, maku ja ekologisuus kohtaavat, Urponen huomauttaa.
Kalankasvatusta ulkosaaristoon
Heimon Kala viljelee ja kasvattaa kirjolohta useammassa eri paikassa Saaristomerellä Houtskärin, Nauvon ja Korppoon edustalla. Yrityksen lupa jatkaa kalankasvatustoimintaa alueella sai viime marraskuussa aluehallintovirastolta jatkoaikaa laitoksesta riippuen joko vuoden 2031 tai 2033 loppuun asti. Luvassa kuitenkin huomautetaan, ettei Mossala fjärdenin alue ei sen olosuhteet ja merenpohjan tila huomioiden sovellu erityisen hyvin kyseiseen toimintaan.
Siksi Heimon Kala etsiikin parhaillaan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja kalankasvattamoille ulompaa saaristosta.
– Nämä ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat aikaa. On ymmärrettävää, että veden vaihtuvuuden kannalta on parempi, mitä ulommas saaristoon kalankasvatustoiminta voidaan viedä. Se on myös meillä intressinä, ja toivottavasti asiat etenevät sen suhteen suotuisasti tulevina vuosina, Urponen kertoo.
Kalastus pitää saariston vireänä
Kokonaisuudessaan Urponen näkee kalanviljelyn ja kalastuksen tärkeänä elinkeinona koko Saaristomeren kannalta. Se tuo alueelle työpaikkoja ja rahaa, joiden avulla palveluita voidaan ylläpitää vuotuista pääsesonkia, eli kesää varten. Koska ne vaativat myös pysyvää asutusta ja siten työpaikkoja saarilla.
– Jos vertaa Saaristomeren palveluita esimerkiksi 1990-luvun alun ja 2020-luvun alun välillä, on moni saari hiljentynyt tyystin. Ja jos mielimme pitää saariston houkuttelevana matkailijoiden näkökulmasta, pitää täällä olla myös palveluita. Se ei pelkästään riitä, että pari kuukautta vuodesta on vilinää, vaan elinkeinotoiminnan pitää olla virkeää ympärivuotisesti, Urponen korostaa.
Samalla kun palvelut ovat saaristossa vähentyneet, on itse päätuotteen eli luonnon tila jopa parantunut.
– Vaikka otsikot välillä kertovatkin muusta, on Saaristomeren tila itse asiassa selvästi parempi kuin 30 vuotta sitten. Kuormitus on vähentynyt 80 prosenttia niistä vuosista ja vesi on nyt huomattavasti kirkkaampaa. Kyllä täällä paljon hyviä asioita on tehty viimeisten vuosikymmenien aikana.
