Teksti: Perttu Hemminki, Julian Rauhaniemi
Kaarinan kaupunki osti vuoden 2019 syyskesällä Piikkiön keskustaajaman kupeesta, Toivonlinnantien, Korvenmäentien ja Heernummentien rajaamalta alueelta 14,3 hehtaaria peltoa.
Värikkäiden vaiheiden jälkeen toteutunut maakauppa solmittiin 202 000 euron suuruisella kauppahinnalla. Etuosto-oikeutta kaupunki ei kuitenkaan aluetta havitellessaan joutunut käyttämään, vaikka sekin keino oli vahvasti kaavailuissa.
Kaarinan kaupunki hankki terveyskeskuksen ja Pontelan lähistöllä sijaitsevan maa-alueen tonttireservikseen. Niinpä moni piikkiöläinen on viimeksi kuluneiden neljän ja puolen vuoden kuluessa tullut pohtineeksi – ehkä useampaankin otteeseen – että minkähänlaisia pientaloja alueelle alkaa kohota.
Vastauksena on, että ei toistaiseksi minkäänlaisia.
Kaarinan kaupunki ratkaisi asian tammikuussa viranhaltijapäätöksellä siten, että kyseiseltä alueelta vuokrataan 13,47 hehtaarin suuruiset maa-alueet viljelykseen viiden vuoden ajaksi. Eli tällä vuosikymmenellä alueelle tuskin tullaan rakennuksia pykäämään.
Peltolohkojen vuosivuokraksi on sovittu 325 euroa hehtaaria kohden eli yhteensä 4 378 euroa per vuosi.
”Meidän kannalta on hyvä, että alueella on toimintaa. Paikat ovat sitten kunnossa, kun yhdyskuntarakentamiseen ryhdytään.”
Normaali työjärjestys
Piikkiön taajamaan ja kehätien varteen laaditaan parhaillaan uutta osayleiskaavaa. Kaavoituspäätös on vuodelta 2017, mutta kaava itsessään tuskin on valmis vielä muutamaan vuoteen. Kaavoitusprosessista keskusteltiin Piikkiön kirjastossa viime lokakuussa.
Uutta osayleiskaavaa asetellaan Turku–Helsinki-moottoritien ja Kuusistonsalmen väliselle alueelle Tuorlasta Makarlaan. Asumiskeskittymiä luonnostellaan Rungon ja Niemenkulman koulujen sekä Piikkiön yhtenäiskoulun läheisyyteen. Tavoitteena on houkutella Piikkiöön 1 700 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä.
Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää toteaa, ettei Piikkiössä ole juuri nyt akuuttia tarvetta uusille asuintonteille.
– Vapaasti vuokrattavia tontteja on nykyiselläänkin tarjolla esimerkiksi Pontelassa ja Makarlassa, hän huomauttaa.
– Ei ole siis mitään syytä poiketa normaalista kaavoitusprosessista. Yleiskaavoituksen kautta asemakaavoitukseen, hän teroittaa.
Viiden vuoden vuokrausaika on Liuska-Kankaanpään mukaan viljelystarkoitukseen poikkeuksellisen lyhyt.
– Kymmenen vuotta on tavallisempi, täytyyhän viljelijänkin saada investointinsa takaisin, kaupunkikehitysjohtaja pohtii.
– Meidän kannalta on hyvä, että alueella on toimintaa. Paikat ovat sitten kunnossa, kun yhdyskuntarakentamiseen ryhdytään, hän lisää.
