Tuorlan Majatalossa on heinäkuun ajan esillä kuopiolaisen Marjo Mälkösen teoksia.
Flora ja Fauna -näyttely käsittää 19 maalausta. Työt ovat eläin- ja kasviaiheisia.
Suunnitelmallisuus ei kuulu osaksi Mälkösen työskentelyprosessia – ainakaan olennaisesti. Kaikki lähtee isosta aluspaperista.
– Maalailen sen päälle ja testailen erilaisia värejä. Luonnos saattaa edetä melko pitkällekin ennen kuin tiedän tarkalleen, mitä sitä tulee, Mälkönen avaa.
Hänen teosmaailmansa on tarinallinen ja satumainen.
– Työni ovat aika kuvitusmaisia, Mälkönen kiteyttää.
Lienee selvää, että värit ovat Mälköselle tärkeitä.
– Mustaa en käytä, ja kartan synkkiä aiheita, hän painottaa.
Vaikka Mälkönen inspiroituu luonnosta, ei hän maalaa suoraan maisemasta.
– En katso kuvista, vaan mielikuvista, hän alleviivaa.
Kuusistosta Piikkiöön
Marjo Mälkönen kertoo piirtäneensä ”aina”.
– Käsillä tekeminen on minulle luontaista, hän täsmentää.
Mälkönen kouluttautui aikuisena tekstiilimuotoilijaksi. Hänen taiteellinen kavalkadinsa kattaa paljon muutakin kuin maalauksia.
– Oma tyylini on vahvistunut viiden viimeisen vuoden aikana, Mälkönen arvioi.
Mälkönen vetää kotikonnuillaan erilaisia käsityöryhmiä.
– Neulontaa, villakehräämistä, taidepäiväkirjoja, hän luettelee ryhmien painopisteitä.
Näyttelyjä Mälkönen on pitänyt pääasiassa Savossa, muttei Kaarinakaan hänelle entuudestaan tuntematon paikka ole.
– Olin mukana Kuusiston Taidekartanon näyttelyssä kuusi vuotta sitten, kuopiolainen selventää.
Muitakin yhteyksiä on: Mälkösellä on nimittäin sukulaisia Kaarinassa.
– Vierailen täällä vuosittain, hän alleviivaa.
Mälkönen tekee leipätyötään joustavan perusopetuksen oppilaiden kanssa. Kesälomalla on aikaa panostaa taiteeseen.
– Taide on minulle harrastus, enkä ota siitä paineita. Pysyy mielekkyyskin tekemisessä.
Marjo Mälkösen Flora ja Fauna -näyttely Tuorlan Majatalossa heinäkuun ajan.
Näyttely on katseltavissa ma-la kello 8–17 ja su kello 9–16, pois lukien salin yksityistilaisuudet.
Muotoansa muuttanut Puutarhamuseo auki heinäkuussa
Majatalon kesänuoret pitävät Tuorlan Puutarhamuseota auki heinäkuun ajan päivittäin tiistaista lauantaihin kello 12–16.
Museo sijaitsee 1800-luvun alussa rakennetussa viljamakasiinissa, ja sen yhteydessä toimii myös pieni kahvila.
Tuorlan Puutarhamuseo kävi läpi muodonmuutoksen viime kesänä Lounais-Suomen Puutarhaperinneyhdistyksen toimesta. Uudessa näyttelyssä tuodaan esiin hedelmäviljelyn merkitystä puutarhahistoriassa ja esitellään Suomen ensimmäinen hedelmäpuututkija, pomologi Alexandra Smirnoff. Hän oli myös 1800–1900-lukujen vaihteen ainoa naispomologi koko Euroopassa.
Smirnoff teki merkittävän uran erityisesti omenapuututkimuksen saralla ja edisti toiminnallaan puutarhaviljelyä kansan keskuudessa aikansa Suomessa. Monet Smirnoffin tutkimuksessa keskiössä olleet omenalajikkeet menestyvät vielä tänä päivänäkin. Tästä elävä esimerkki on makasiinin takaa löytyvä, Livian ammattiopiston ylläpitämä omenatarha.
