Piikkiönlahden valuma-aluelähtöinen kunnostussuunnitelma on valmistumassa. Hankkeen tiimoilta järjestetään hankesuunnitelman mukainen toinen yleisötilaisuus, jossa käydään läpi tehtyjä selvityksiä valuma-aluekartoituksesta, vedenlaadusta, kuormituksesta ja muista keskeisistä tutkimuksista. Tilaisuus järjestetään maanantaina 4. joulukuuta Ammattiopisto Livian auditoriossa Tuorlassa kello 17.30.
Piikkiönlahteen laskevien ojien vedet ovat ravinteikkaita, ja kiintoainekuormitus on voimakasta. Hajakuormituksen lisäksi vesistöä kuormittavat alueen pistekuormittajat, kuten kasvihuoneviljelijät. Alueella toimii myös muita pistemäisiä kuormittajia, joilla saattaa olla vaikutusta vedenlaatuun.
Vesistökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä tulee määrittää kaikille maankäyttösektoreille: rakennetuille alueille, haja-asutukseen, maa- ja metsätalouteen sekä pistekuormittajille.
Ravinnekuormitusta vähennettävä merkittävästi
Valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus on vuodessa 2 225 kilogrammaa, typpikuormitus 35,9 tonnia ja kiintoainekuormitus 815 tonnia. Fosforin kuormituspaine on voimakkainta Viukkalanojalla, typpikuormituspaine Mylly- ja Viukkalanojalla ja kiintoainekuormitus puolestaan Hepo- ja Makarlanjoella.
Viukkalanojalla kasvihuoneviljely nostattaa huomattavasti ravinnekuormitusta, Myllyojalla kotieläintalous ja lannankäyttö peltolannoitteena. Hepo- ja Makarlanjokien kiintoainekuormitus on hyvin tyypillistä maatalousvaltaisille savimaille.
Piikkiönlahden tilan parantamiseksi kuormitusta tulisi huomattavasti vähentää. Vähentämistavoite on 1 280 kilogrammaa fosforia, 15 tonnia typpeä ja 590 tonnia kiintoainetta. Vesistökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä tuleekin määrittää kaikille maankäyttösektoreille: rakennetuille alueille, haja-asutukseen, maa- ja metsätalouteen sekä pistekuormittajille.
Eräillä valuma-alueilla, kuten Viukkalanojalla, pistekuormittajien vaikutus on huomattava, ja näiden osalta vesistökuormitus tulisi saada poistettua kokonaan, jotta muille maankäyttösektorille olisi määritettävissä toimenpiteitä oikeudenmukaisen taakankantoperiaatteen mukaisesti.
Ruoppauksia, leikkuita ja monimuotoisuuskosteikkoja
Valuma-alueella tulee tehdä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää eroosioita ja ravinnekuormitusta. Tämän lisäksi tulee pitää huolta uomaverkoston tilasta ja valumavesien paremmasta hallinnasta sekä viipymän lisäämisestä kaikilla maankäyttösektoreilla.
Piikkiönjoen alaosa on huomattavasti mataloitunut ennen Piikkiönlahtea, ja sinne tulee tehdä uomaan perkaus tai ruoppaus. Piikkiönlahden vesialueella on tehtävä esimerkiksi vesikasvillisuusleikkuita, ranta-alueille monimuotoisuuskosteikkoja sekä lintusaari Kuusiston saaren edustalle.
Piikkiönlahden lähivaluma-alueella on suuri asukaspaine, ja alue on tiheään rakennettu. Tällä on suuri merkitys alueen käyttöön, suojeluun ja hoitoon, ja siihen miten eri intressit voidaan sovittaa paremmin yhteen.
Piikkiönlahden kunnostaminen vaatii toimijaa, jolla on riittävät resurssit joko koordinoida tai toteuttaa itse tarvittavat toimenpiteet.
Ladjakoskenoja pilottina
Toimenpiteiden lopullisia kustannuksia ei ole vielä laskettu, mutta alueen kunnostukseen tulee varata riittävästi varoja toimenpiteiden tarkempaa suunnittelua ja investointikustannuksia varten. Joihinkin toimenpiteisiin on mahdollista saada avustuksia ja tukia. Piikkiönlahden kunnostaminen vaatii toimijaa, jolla on riittävät resurssit joko koordinoida tai toteuttaa itse tarvittavat toimenpiteet.
Hankkeeseen kuului pilottihankkeen suunnittelu. Kohteeksi valikoitui Ladjakoskenoja, jossa pyritään valumavesien parempaan hallintaan. Kohteesta on tehty hankesuunnitelma, johon Kaarina kaupunki hakee erillistä rahoitusta.
Synkkiä arvioita
Kunnostussuunnitelman on laatinut Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Kaarina-lehti haastatteli yhdistyksen projektityöntekijää Pasi Salmea laajasti heinäkuussa. Lokakuussa Salmi oli luennoimassa Piikkiö-Seuran teemaillassa lahden huolestuttavasta tilanteesta.
– Mittaustuloksissa ei ole mitään positiivista. Kesäajan fosfori- ja typpipitoisuudet ovat pintavedessä moninkertaiset viitearvoihin verrattuna, Salmi totesi lokakuussa kunnostushankkeen yhteydessä suoritetuista vedenlaatumittauksista.
– Jos poliittista painetta ei anneta, Piikkiönlahtea ei pian enää ole, hän painotti samassa yhteydessä.
