Rauhalinnalainen Mökki Galleria on tullut tunnetuksi paitsi vaihtuvista taidenäyttelyistään myös herkkuilloistaan, joissa mestarikokki J.J. de Nier loihtii osallistujille kymmenen ruokalajin kokonaisuuden.
Herkkuillat täyttävät nyt viisi vuotta. Juhlan kunniaksi galleristi Sibel Kantola päätti yhdistää kulinaariset nautinnot ja kuvataiteen aiempaakin tiiviimmin: galleriassa nähdään neljän taiteilijan näyttely, jonka teokset ovat saaneet inspiraationsa herkkuilloissa tarjottujen ruokien resepteistä.
Kantola valikoi kymmenen ruoka-annosta teosten aiheiksi. Kukin taiteilija valitsi niistä kaksi tai kolme mieluisinta työstettäväkseen.
Myös itse reseptit paljastetaan näyttelyssä, ja niitä saa ilomielin valokuvata – tai mikä parempaa, kokeilla kotona.
Ruoka ja taide pelaavat yksi yhteen
Herkkuillat-näyttelyyn osallistuvat kuvataiteilijat Seija Honkanen, Jani Rättyä, Merja Sipiläinen-Kuhlberg ja Jenny Wiik.
– Ensimmäinen valintaperusteeni oli se, että kyseessä olisi kasvisruoka, koska en itse syö lihaa. Toiseksi annokseksi valitsin jälkiruuan, fried milkin, joka vaikutti ainutlaatuiselta herkulta, Honkanen kertoo tiedotteessa.
Honkasen teokset ovat akryylimaalauksia.
– Yhteys reseptiin tulee värimaailman ja raaka-aineiden herättämän tunnelman kautta. Fried Milk -teoksessa minua inspiroi sekä nestemäisyys että maidon hyytelömäinen olemus, sen sulavat muodot.
Ruualla ja taiteella on Honkasen mukaan useita yhtymäkohtia.
– Antaumuksella, taidolla, läsnäololla ja omalla näkemyksellä voi ruuasta loihtia taidetta. Se avaa aisteja, saa herkistymään, herättää vanhoja muistoja ja luo uusia tulkintoja.
– Ruoka sopii erinomaisesti taidegalleriaan, sillä niin taide kuin ruokakin puhuttavat ja yhdistävät ihmisiä.
Kokin käsialaa
Jani Rättyä teki reseptivalintansa makujen ja värimaailmojen perusteella.
– Toteutustavaksi valitsin abstraktin maalauksen. Se on itselleni luonteva tapa tehdä taidetta ajattelematta liikaa kohdetta, Rättyä sanoittaa.
Hänen töissään makustellaan kana-kasviscurrylla ja makkara-sinihomejuustobruschettalla.
– Ajattelin reseptin aineksia kuin värejä kankaalla. Valmiissa ateriassa – eli teoksessa – ne ovat enemmän tai vähemmän sekoittuneet toisiinsa muodostaen uusia sävyjä, Rättyä mainitsee.
– Hyvät kokit tunnetaan omista annoksistaan, omasta käsialastaan. Ruokamaailmassa on monia suuntauksia, koulukuntia ja niiden fuusioita, joita voi verrata kuvataiteen kenttään, hän jatkaa.
Taatelipalmujen katveessa
Merja Sipiläinen-Kuhlbergin teoksissa herkutellaan taateleilla, tuorejuustolla, prosciuttolla ja turskalla.
– Toteutin maalaukseni sulavalla ja liikkeessä olevalla akvarellitekniikalla. Luin reseptejä ja visualisoin mielessäni niiden makumaailmaa ja sitä, millaisista paikoista raaka-aineet tulevat, Sipiläinen-Kuhlberg taustoittaa.
– Taateliruokamaalaukseen valmistauduin syömällä tuoreita taateleita kuvitellen, että olen etelän illassa taatelipalmujen katveessa. Turskatyö vei minut rakkaisiin merimaisemiin ja kalastusmuistoihin, hän lisää.
Sipiläinen-Kuhlberg komppaa Honkasta ja Rättyää. Taide ja ruoka nivoutuvat luonnikkaasti yhteen.
– Molemmissa toteutuu vapaa luomisprosessi. Inspiroitua voi lähes mistä tahansa, ja lopputuloksena syntyy taideteos.
Juoksevaa, rapeaa ja kermaista
Jenny Wiik valmisti lohta, kreikkalaista kakkua ja tortillasipsejä – ei välttämättä lautaselle mutta maalaten.
– Lohi on yksi suosikkiruuistani, ja sen vaaleanpunainen väri on kaunis. Kakun valitsin, koska sen ainesosat kuulostivat hienon värisiltä. Sipsit taasen ovat hauskan muotoisia, Wiik perustelee.
Ainesosat ohjaavat Wiikin maalausten tekstuuria.
– Esimerkiksi hunaja on juoksevaa, tortillasipsi rapeaa ja majoneesi kermaista. Väreillä voi olla samanlaisia tekstuureja, ja olen yrittänyt löytää myös ainesosien todellista tuntua.
Ruuanlaitto on Wiikille taiteellinen ilmaisumuoto.
– Se on luovaa, ainutlaatuista ja harkittua kuten kuvataidekin.
– On mielenkiintoista nähdä, miten ruokaa tulkitaan kuvataiteen työkaluilla: väreillä ja muodoilla mutta ilman makuaistia.
Luovuus kukkii
Herkkuiltojen todellisesta ruoka-annista vastaava J.J. de Nier kuvailee näyttelyn ideaa kiinnostavaksi.
– Visuaalinen puoli on ruuassa tärkeä, vaikkakaan ei samassa määrin kuin maku tai tuoksu. Miltäköhän tuntuu, kun koettavissa on vain se visuaalinen aspekti? hän pohtii.
Ruoka on de Nierin mielestä itsessään taidetta, jos se on valmistettu rakkaudella ja asiakkaan tarpeet edellä.
– Menun ja reseptien suunnittelussa käytetään paljon luovuutta. Taiteellisuus ei kuitenkaan aina piile annoksissa, vaan myös niihin liittyvissä tarinoissa.
Herkkuillat-näyttely Mökki Galleriassa 11.1.–27.2. Avajaiset lauantaina 11. tammikuuta kello 12–15.
Galleria avoinna ke-pe kello 12–17 ja la kello 12–15. Suljettuna 19.–20. helmikuuta.
Tiistaina 21. tammikuuta Mökki Galleriassa järjestetään näyttelyn resepteihin pohjaava herkkuilta.
RESEPTI
Fried milk (paistettu maito)
Ainesosat
- 250 grammaa maitoa
- 30 grammaa maissitärkkelystä
- 25 grammaa hienoa sokeria
- vähägluteenista jauhoa
- korppujauhoa
- ruokaöljyä
Valmistus
- Sekoita maito, maissitärkkelys ja sokeri kattilassa. Pidä liesi miedolla lämmöllä.
- Sekoita taukoamatta. Jatka, kunnes seos on paksuuntunut.
- Sivele ruoka-astian sisäpuoli ohuella öljykerroksella ja kaada paksuuntunut maito joukkoon.
- Kun maito on tasaantunut, laita astia jääkaappiin.
- Kun maito on jäähtynyt ja jähmettynyt, voit kääntää astian ylösalaisin leikkuulaudalle. Leikkaa seos tasaisiksi, suorakulmion muotoisiksi paloiksi.
- Upota jähmettynyt maito vähägluteeniseen jauhoon ja levitä tasaiseksi. Päällystä kerroksella korppujauhoa.
- Kuumenna öljy liedellä. Kun öljy kuplii, se on tarpeeksi kuumaa. Lisää leivitetyt maitopalat.
- Kun maitopalojen pinta on kullanruskea, poista ne liedeltä ja aseta talouspaperin päälle jäähtymään.
